Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Likasankokin on onnitellut Ukrainaa. Toisin kuin Venäjä käyttää sodasta sanamuotoa ”ristiriidat”.
Valko-Venäjäkin onnitteli Ukrainaa – Lukashenka: nykyiset ”ristiriidat” eivät tuhoa hyviä naapuruussuhteita
Aina metsänhoitoa voidaan kritisoida ja sitäkin, miten jatkuvaa kasvatusta lähestytään.
Minä tulkitsen tuota Jovainin oivallusta niin, että jatkuvaa kasvatusta on hakata kuviolta joka vuosi esim 1 hehtaari 60ha:sta ja jaksollista kasvatusta on, kun hakataan koko kuvio kerralla ja harvennnetaan sitten kuviota 15..20 vuoden välein joko alaharvennuksena tai yläharvennuksena.
Niin on vain yksi syyllinen, mutta pitääkö Usan ja EUn silti taistella toisten avulla ”viimeiseen ukrainalaiseen asti”
Tilannehan sodassa nyt on sellainen, että Venäjä menettää suhteessa enemmän sotilaitaan kuin Ukraina.
Sehän sopii, että Venäjä käy sotaa, jossa se itse taistelee viimeiseen venäläiseen asti?
Mistä näitä päästöoikeuksia ostettaisiin? Saksastako? Onko jonkun EU-maan kasvihuonekaasutase positiivinen?
Höllätään maailman kunnianhimoisinta ilmastotavoitetta ja lisätään ilmaisia päästöoikeuksia, niin mitään ei tarvitse ostaa.
Vaalit ovat 7 kuukauden päästä. Haluavatko suomalaiset nyt sodan oloissa ampua itseään jalkaan Fortuomin tappioiden lisäksi maailman kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikalla..
Puuki: Vanhat ojitetut suot on muuttuneet kangasturvemaiksi ja Co2-päästöt on niiltä jo pääosin haihtuneet mitä maassa on ollut.
Turvekankaat ovat Ojasen mukaan pieni metaani (CH4)-nielu noin -0,28±0,04 tn CH4/ha/vuosi.
Eli luonnon soiden valtavat CH4-päästöt +2…+24 tn/ha/v on saatu turvekankailta kokonaan pois ja ovat jopa sen pieli nielu.
Linkki: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Turvekankaita Suomessa turvetutkija Markku Mäkilän mukaan on n. 2,2 milj.ha.
Linkin sivu 2 (https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html)
Puuki: Kivihiilen päästökerroin suhteessa turpeeseen on 0,337 / 0,377 tn CO2:a /MWh . Melko lähellä toisiaan. Molemmat on melko kovia saastuttamaan ilmaa myös esim. rikkipäästöillä .
Rikki on metsälannoite, joten turpeen polttolle siitä kieltoperustetta ei saa. Ongelmaa voi tulla suuresta pistemäisestä rikkipäästöstä, mutta eipä tuota ongelmaa ole ollut Oulussakaan, jossa turvetta on poltettu kymmeniä vuosia.
Tässä metsäsalpietarissa on 4% rikkiä.( https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/yarabela/yarabela-metsasalpietari/)
Lisäksi jyrsinturpeen poltolle on olemassa nielu aina 30 milj.m3 jyrsinturpeen käytölle asti, vaikka sitä ei virallisesti laskentoihin hyväksytä, mutta sen olemassa oloa ei tieteellisesti voi kiistääkään.
Optimus Prime: Pyrkisin kasvattamaan sen tehokkaasti päätehakkuujäreyteen, jonka jälkeen avohakkuu ja suon ennallistaminen
Kaikki nykyiset turvemaiden ojitukset n. 5 milj. ha ovat hiilinieluja, kun metsien kasvusta vähennetään maapäästöt.
Linkki: https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Linkin sivu 45 taulukko 1.7.
Tlastokeskuksen mukaan orgaanisten maiden(metsää kasvavat ojitetut turvemaapohjat) metsien CO2-nielu 2019 oli -12,5 Mtn ja CO2-maapäästöt DOM+SOM olivat +4,1 Mtn ja metaanipäästöt (CH4) plus oksiduulipäästöt (NO2) yhteensä +2,5 Mekv-tn.
Eli tase oli nielua -12,5 + 4,1 +2,5= -5,9 MCO2-tn, joka tekee hehtaaria kohden n. -1,2 tn CO2-nielua, jossa jo kaikki maapäästöt ovat mukana.
Kun ennallistetaan turvemetsäpohjia, niin ojien tukkimisen jälkeen metaanipäästöt (CH4) ovat paljon suuremmat kuin turpeen kasvun CO2-sidonta.
Linkissä (https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html) sivulla 7 ennallistettujen soiden metaani päästö on n. +2,5 ekv-tn/ha ekv:lla 34 (pitempiaikainen yli 100v), joka pitää kertoa n. 2, sillä lyhytaikaisen (alle 20 vuoden) metaanipäästön ekv on 72. Eli ennallistetun metsäpohjan metaanipäästö on n. +5 tn/ha ja turpeen kasvun Co2-sidonta taas on vain luokkaa +1,0..-1,5 tn/ha.
Ilmastopoliittisesti ojitettujen metsää kasvavien turvemaapohjien ennallistaminen on väärä ratkaisu, sillä se lisää kasvihuonekaasupäästöjä.
Isomaksaruoho.
Timppa: Oli myös Isoapollo-perhonen, jonka toukat jutun mukaan tarvitsevat isomaksaruohoa. Sitä en ole koskaan nähnyt.
Laji.fi kertoo Isoapollo-perhosesta, että on Suomessa erittäin uhanalainen (EN), eteläinen laji -Keski-Euroopassa yleinen, suurin uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa on umpeen kasvaminen – Suomen ilmasto ei tue lajia.
Lajin runsastuminen lienee kyseenalaista, kun elinympäristö kuivat niityt, kedot ja nummet ovat kasvamassa umpeen.
https://laji.fi/taxon/MX.60724/occurrence
Isomaksaruoho taas on elinvoimainen (LC) lähinnä Etelä-Suomessa ja rannikolla, Keski-Suomessa näkyy olevan harvinainen ja on eteläinen laji sekin, kasvupaikka on karut ja keskiravinteiset kalliot eli esiintyvyydellä ei ole mitään tekemistä metsätalouden kanssa eikä sen runsastumisen eteen tarvitse tehdä yhtään mitään, kun on jo Suomen luonnon hellässä huomassa elinvoimainen. Lisäksi kalliot ovat vähän eri paikassa kuin Isopollo-perhosen oma elinympäristö, jonka taukat tarvitsevat Isomaksaruohoa.
