Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsissa oli vuonna 2022 nielua 30 Mtn-ekv, vaikka hakkuusäästö oli lähes nolla.
Etelä-Suomessakin nyt pitäisi olla reilu nielu Ruotsin mukaan laskien.
Kello käy eikä Annika Kankaan ruotsiraporttia vain näy.
Liimatainen se vain jatkaa Suomen metsien monimuotoisuuden heikentämistä, kun Metsägroupin toiminta taas auttaa uhanalaisia lajeja tulemaan esille.
Eihän lahopuuta alueelta poisteta. Lahopuulajien monimuotoisuus kasvaa aukossa niille lajeille, jotka aukolla menestyvät paremmin kuin varjossa.
Alla olevasta nettihausta voi tutustua aukon lahopuulajien runsastumiseen, kuinka uhanalaiset lajit ilmaantuvat tyhjästä aukon lahopuihin. Uhanalaiset lajit todellisuudessa elävät metsissä vähän joka paikassa lähistöllä, vaikka niitä niistä ei ole havaintoa missään. Iso haapa aukolla maassa on varsinainen magneetti tuomaan esille uhanalaisia lajeja, joidenka edellinen havintopaikka saattoi olla päivämatkan päässä jossain päin Suomea, mutta nyt oli kuitenkin ihan siinä aukon lähellä.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/35a5bcfd-d5e3-46d7-9df2-17fd6f6cebc4
Kolmen eri jäsenmaan hallituslähteet kertovat MT:lle, että kun Kööpenhaminan epävirallisessa huippukokouksessa muutama viikko sitten muut yrittivät keskittyä droonipuolustukseen, saksalaiset käänsivät keskustelun ympäristö- ja ilmastosäädösten purkamiseen.
No nyt alkaa löytyä järkeä ja tämä ympäristö- ja ilmastohulluus väistyä.
Jos Saksa ilmoittaisi, että siirtyy tauolle, se olisi siinä.
Itse en innostu tästä metsien hiilinielukaupasta. Kyllä Suomen hallintoapparaatti on jo nytkin liian monimutkainen ja byrokratia ei kaipaa enää yhtään lisäsääntelyä.
Hiilinielukauppa on absurdi eikä sitä millään byrokratialla voi hallita eikä ainakaan Suomen tapaan laskemalla. Ruotsilla on oma laskentatapa, jonka mukaan laskien Suomi 2023 oli jo reilu hiilinielu kuten Nasankin mukaan, kun jätetään maapäästöt huomiotta, jota ovat vaatineet Luken Ilvesniemi ja Suomen ainoa Metsätieteiden Suoprofessori Anna-Mari Lauren.
Korjattavaa kyllä olisi. Varsinkin Suomen metsien kasvu. Ruotsi jo korjasi, kun notkahti 110 milj.m3:iin 2018 jälkeen ja nyt sitten takaisin 125 milj.m3. Olen odottanut meillä jo monena vuonna ainakin 1..2 milj.m3 korjauksia, sillä ainakin täällä metsät ovat viime vuosina kasvaneet paremmin kuin koskaan.
Pohjoisten ojitettujen turvemaiden maaperä on siis nielu ei päästö linkin mukaan Lapissa ja rohkenen sanoa, että Oulun läänin alueella ainakin neutraali, sillä ojitetut suot yleensä ovat karuja kuten Lapissa. Ojasen tutkimuksen mukaahan karut ojitetut suot ovat pieni nielu (https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf)
Eli siis alueilla, joissa Suomen suurimmat ojitusalat sijaitsevat, turvemaaperä ei ole päästö.
Ja rehevät suo-ojitukset ympäri Suomea, joidenka hakkuuaukeilla kasvaa hillittömästi heinää, horsmaa, vattua, sammalta jne voivat olla suuri CO2-nielu jopa -5 tn/ha/v Ojasen mukaan (ks linkki), kunhan siirrytään kasvattamaan valopuitua mäntyä ja koivua ja pidetään muu vesakko kurissa, että maapohja saa riittävästi valoa ja pohjaveden pinta pidetään kierron aluksi 0,5 m syvyydessä naveromätästyksellä. Mitään jk-metsiä tähän ei tarvita.
Näin saadaan turvemaiden maapäästöt +12 Mtn-CO2 nollaan. Tosin metaani päästöt jäävät, mutta ovat pienet.
Pelkästään vuosina 2022-23 ostovoimasta katosi 12%.
Vaikka olisi kadonnut 50%, se ei kuitenkaan vähentänyt yhtään julkisen sektorin velkaantumista, vaan lisäsi.
Hyvin on beljakovilaisella ay-liikkeellä Suomen talous hanskassa.
On pysäyttänyt Suomen talouden kasvun 17 vuodeksi kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla (kukapa ei palkakorotuksia haluaisi) ja velkaannuttanut Suomen julkisen sektorin ja velkaannuttaa vielä kiihtyvällä vauhdilla tästä eteenpäin suurilla 7,8 % palkankorotuksilla.
Putin voi hyvällä syyllä sanoa, että ” tämä menee ihan suunnitelmien mukaan”.
1. Sähkön tuotannon ja siirron tarvitsemat linjat aiheuttavat pysyvää metsäkatoa, jolle lasketaan maankäyttösektorilla vuotuinen päästö. Metsäkato voitaisiin sanktioida niin, että vastaava pinta-ala uutta metsää tai metsien suojelua tulee rahoittaa.
Suomen metsäkato on n. 15 000 ha vuodessa ja siitä lasketaan n. 3 Mtn-CO2 päästö.
Jouto ja peltoheittojen metsityshanke oli hyvä tapa lisätä metsäpinta-alaa, mutta sekin lopettiin. Niitä taitaa olla satojatuhansia hehtaareita ympäri maata.
Vanha kivennäismaapelto on paras paikka kasvaa kuuselle.
Reima Ranta: Ja liihottelija Mariini on hänen idolinsa, jonka mielestä kaikille nelipäiväinen viikko ja kuuden tunnin työpäivät – voi tule ja puserra.
Kun Antti Rinne aloitti pääministerinä ensimmäiset sanat olivat ”Rahaa on”.
Julkisen sektorin palkankorotukset valkaannutti Suomen.
Rahaa ei enää ole.
Kommentti Lauri Kiiski: Suomen julkisen sektorin palkkasummaa on kasvatettu 22 miljardista eurosta nykyiseen n. 33 miljardiin euroon v. 2008 lähtien täysin ilman talouden ja tuottavuuden kasvua velkarahoin. Tämä vieläpä ennätyksellisesti muihin EU- maihin verraten. Julkisen velan lisääntyminen johtuu suurin osin juurikin palkkamenojen kasvusta.
Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhtään ja kaikki julkisen sektorin menolisäykset ovat otettua velkaa myös palkankorotukset.
Tuo palkkojen nousu 11 miljardia 17 vuodelle jaettuna 11/17= 0,65 miljardia/v on lisännyt velkaa tähän malliin:
– Vuoden 2008 alussa otettu velka palkkoihin on tähän vuoteen mennessä lisännyt velkaa 17*0,65= 11,1 miljardia.
– Vuoden 2009 palkankorotukset tähän vuoteen mennessä ovat lisänneet velkaa 16*0,0,65= 10,4 miljardia.
-Vuoden 2010 palkankorotukset ovat lisänneet velkaa 15*0,650 =9,75 miljardia
Jne….
Yhteensä 153*0,65= 99,45 miljardia.
Ja jatkoa on tulossa.
Nyt kesällä julkisella sektorilla tehtiin palkkasopimus 7,8% korotuksista vuoteen 2028 mennessä, joka tekee tuohon 33 miljardin palkkapottiin lisää 33*7,8/100= 2,6 miljardia.
Joka kasvattaa sitten Suomen julkista velkaa 10 vuodessa vuoteen 2038 mennessä, jos talous ei kasvakaan tulevina vuosina.
= 55*2,6= 143 miljardia.
Pitäisiköhän tämä viimeinen palkkasopimus kuitenkin perua, kun sen vielä voi?
