Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009006868.html
Ilmeisesti Hesarin tämä linkki. Voi kommentoida.
Ruotsalaiset osaavat. Suomen luokiteltua turpeen fossiiliseksi, vaikka on uusiutuvaa, päästömaksun noustua turpeesta tuli kallis polttoaine.
Markku Mäkilän mukaan Suomessa muodostuu vuosittain uutta turvetta, joka vastaa CO2-sidontaa 3,67*3,44= 12,6 Mtn ja joka taas vastaa n. 30 milj. kuutiometrin jyrsinturpeen kasvua vuosittain. Eli n. 30 milj.m3 jyrsinturvetta voidaan polttaa vuosittain ja ilman hiilidioksidi pysyisi ennallaan.
Markku Mäkilä: Alla 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä 6,737 milj. ha:n suoalalla 3,44 milj. tonnia.
https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html
Lisäksi 1,5 m paksun turvesuon polton CO2-päästö korvautuu noin 150 vuodessa, jos metsä nostetun turvesuon pohjalla kasvaisi 6 m3/v.
Nythän fossiilinen maakaasukin on ilmastoystävällisempää kuin uusiutuva turve.
Lohjan seudulla on ollut kuivaa. Täällä on satanut yli 100 mm. Muistan että kahdesti täälläkin koivut ovat kellastuneet kuivuuden vuoksi jo elokuussa.
Täällä metsien kasvu näyttäisi olevan tänä kesänä huippuluokkaa. Johtunee lämmöstä ja sateista.
Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-5600968
Hiekoivujen lehtien keltaisuus johtuu koivunruosteesta. Melkein joka kesä sitä alkaa täällä näkyä jo elokuussa niin nytkin. Tosin aika vähän tänä kesänä. Täällä on ollut kesiä, että elokussa kaikki hieskoivut olivat jo keltaisia. Vuosi 2018 oli sellaien kesä, ettei koivunruostetta ollut ollenkaan ja koivuihin tuli normaali ruska. Rauduskoivuun ruoste ei tartu.
Pajuissa näkyy olevan myös ruostetauti.
Kuuset ovat täällä nyt enemmän tai vähemmän keltaisia, johtuen suopursuruosteesta. Viimeksi sitä oli tähän verraten 10 vuotta sitten.
Laikkumättäitä ei taida olla tehty istutuskoneella.
Linkki: https://projects.luke.fi/kehityshyppy/metsanhoitotieto/istutus-2/1028-2/
Minä nyt hain sellaista ratkaisua kuusella, joka olisi mahdollista toteuttaa pottiputkella.
Puolen metrin taimia ostin täydennystaimiksi (nyt vanhempana alue kasvaa 2 m horsmaa) tuolta paikalliselta taimituottajalta 1 e hintaan (olivat pihapuiksi tarkoitettu 70 kpl/laatikko)) keväällä. Noista metrisistä en tiedä. Nopein ja parempi tietenkin olisi mänty, kun se ei kärsi hallasta. Minulla on menossa koe männyillä 1 v. Taimi maitopurkkiin kasvaman pari kesää, että taimessa olisi istuttaessa ensimmäiset sivuoksat. Pituutta olisi käsin istutettaessa puoli metriä ja ensimmäisenä kasvukesänä voisi odottaa jo puolen metrin kasvua.
