Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Empä usko, että räjäyttävät, kun olen seurannut koko kriisin ajan tätä karttaa, niin ilmavirtaukset ovat olleet Ukrainasta Valko-Venäjälle, Venäjän valtaamille separistialueille tai Venäjälle.
http://en.sat24.com/en/forecastimages
Samanlaista pelottelua kuin ydinaseilla, kun ovat häviämässä sodan.
Ukrainanhan tuon ydinvoimalan voisi uhata räjäyttää, jos Venäjä ei vetäydy.
Kyllähän USA toivoo tämän sodan kestävän mahdollisimman pitkään ja käy sen vaikka viimeiseen ukrainalaiseen.
Eikö tuossa Venäjä juuri käy sotaa viimeiseen kuolleeseen mieheen, kun sen tappiot päivässä nyt ovat 200 luokkaa ja Ukrainan 50. Kunhan Ukraina saa 1000 himarssia, niin voi vaikka tykittää yötä päivää näitä Venäjän valtaamia alueita Luhanskia, Donetskia ja Krimiä. Kyllä USA pystyy tuottamaan Ukrainalle kaikki siihen tarvittavat ammukset vuosikymmeniksi.
Timppa: Luultavasti osatekijä on ilmasto.
Valkoselkätikan elinympäristön pohjoisraja Siperiassa on selvästi Suomea etelämpänä ja se viittaisi siihen, että rajan vetää ainoastaan ilmasto ei metsät. Suomessakin tämän viime vuosi kymmeten lämpenemisen selittäisi tikan uhanalaisuuden paranemisen paremmin kuin metsien tila, joka sekin näin olisi ollut riittävä valkoselkätikallekin kuin myös muille tikoille.
https://www.iucnredlist.org/species/22727124/181844246#population
AJn postaamassa Birdlifen kartassa valkoselkätikoja olisi runsaasti Venäjän Karjalassa ja Suomessakin rajan tällä puolella.
Suomessa lajitietokeskuksen (laji.fi) mukaan laji itärajalla olisi jo elinvoimainen ja miksi näin ei olisi Venäjän puolellakin.
Valkoselkätikka oli 20 vuotta sitten Suomessa äärimmäisen uhanalainen (CR), mutta nykyisin vain vaarantunut (VU) eli senkin tilanne on parantanut eikä siis vastaa ollenkaan otsikon väitettä, vaan metsien monimuotoisuus on parantunut 20 vuodessa tikkojen osalta.
https://laji.fi/taxon/MX.30438
Kun ulkoistat luonnonhoidon Venäjälle, niinhän juuri teet
Tikat pärjäävät nykyisessä Suomen monimuotoisuudessa erinomaisesti.
Vain valkoselkätikka on uhanalainen muut tikat eivät: palokärki, käenpiika, käpytikka, pohjantikka. pikkutikka ja harmaapäätikka. Valkoselkätikan luokitus on uhanalaisuuden lievin vaarantunut (VU).
Pikkutikan luokka on ollut vuonna 2000 vaarantunut (VU) ja käenpiiankin luokitus noussut vuodesta 2000 vaarantunut silmälläpidettäväksi (NT). Ovat nyt parantaneet luokkaa, vaikka eräiden piirien mukaan Suomen metsien lahopuu on romahtanut.
Pohjois Amerikassa ei myöskään yhtään näistä lajeista valkoselkätikka, käpytikka, pikkutikka ja pohjantikka.
Siellä omat lajit (woodpecker)
Wikin mukaan valkoselkätikan pohjoisraja Venäjän puolella on Suomen esiintymiä etelämpänä.
Tuo Birdlifen kartta näkyy poikkean paljon Wikin kartasta.
Voisiko tilannetta luonnehtia niin että Venäjällä (ja Kanadassa) on monimuotoisuusasiat kunnossa, mutta talousmetsien uudistamisessa ja hoidossa vielä parantamista.
Liekö sitten Suomen ja Länsi-Euroopan metsien hyvä monimuotoisuus syynä, niin ainakin tikkojen runsauden osalta Venäjä näkyy olevan paremminkin saamapuolella Suomelta.
Kaikien tikkalajien määrä romahtaa mentäessä Venäjän Karjalan puolelle.
https://laji.fi/taxon/MX.30443/occurrence
https://laji.fi/taxon/MX.30438/occurrence
Puu Hastelija: Otsakkeen lajikato on todellisuutta.
Silmäilin Punaisen kirjan 2019 sienet läpi hävinneiden osalta.
Hävinneitä (RE) on 2 kpl. Aarnihytyvinokas ja Rusohelttavahakas.
Aarnihytyvinokas: Levinneisyyskartan mukaan esiintyy vain Suomessa. 1 havainto Tammelassa. Elinympäristö on hakamaat ja metsälaitumet ja uhanalaisuuden syy avointen alueiden umpeenkasvaminen. Että sillä lailla se tätäkin lajia Suomen luonto suojelee.
Tämän lajin häviämisellä ei voi perustella Suomen nykyistä harhaväitettä Suomen lajikadosta mitenkään, kun Suomen luonto on sen esiintymistä vastaan.
Rusohelttavahakas:Lajia ei ole tavattu Suomessa 1876 jälkeen. Elinympäristöksi on annettu lehdot ja vaatii vielä kalkkiperäisen maan. Lehdot kalkkeineen ovat jo nytkin suojelun piirissä, mutta laji ei vain ota esiintyäkseen missään. Uhanalaisuudeksi on kyllä löydetty syy metsien käsittelystä – metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Lajin todellinen syy on pieni populaatio, jota ei saada runsastumaan koskaan elinvoimaiseksi millään ilveellä.
Tämän lajin häviämisellä ei voi perustella Suomen nykyistä harhaväitettä Suomen metsien lajikadosta mitenkään, kun on luonnostaan niin harvalukuinen muissakin maissa. Ruotsissa luokitus on erittäin uhanalainen (EN).
Olisiko Puu Hastelijalla joku metsien kadonnut laji esittää, jolla voisi tuota lajikatoa perustella?
Ränskälänkorpi tutkimuskohteena.
https://yle.fi/uutiset/3-12541209
Avohakkuussa ongelmaksi tulevat metaanipäästöt, kun hakkuun jälkeen vedenpinta nousee hyvin voimakkaasti. Pintakerroksessa elävät bakteerit eivät enää pysty hajottamaan metaania. Metaani on 25-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
https://yle.fi/uutiset/3-12541209
Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu
Eikö näitä turvemaiden ojitusalueiden päästöjä pitäisi verrata sen luonnontilaisen suon tilanteeseen, sillä eihän nekään ole päästöttömiä.
Ränskälänkorpi ojat tukittuna olisi valtava metaanipäästö. Linkissä annetaan metaanille 25 kertainen ekv-kerroin. Lyhytaikaisen (20 vuotta) metaanipäästön ekv-kerroin n. 70 Wikin mukaan. Juuri tällainenhan tilanne olisi aina ennallistamisen 20 ensimmäisen vuoden aikana.
Eli ojitetun Ränskälänkorven maapäästöjä pitää verrata sen ojittamattomaan tilanteeseen, onko se yhtään parempi tilanne päästöjen kannalta kuin nykyinen metsien kasvattaminen.
Paavo Ojanen näkyy laittavan jätä hattuun jk-kasvatuksen kannattajille, että onko sekään parempi, jos metsänkasvu jää sitten pienemmäksi.
