Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B0330357F-B76C-4B10-85DA-54AE363B1E5B%7D/165887
Linkissä on listattu Suomen kiireellisimmät noin 600 kpl rauhoitettavaksi esitetyt lajit entisten rauhoitusten lisäksi.Kävin läpi vain elinympäristöt ”metsät”, joilla voisi olla jotain tekemistä esillä olevaan etelän vanhojen metsien suojelu vaatimuksiin, sillä muut lajien elinympäristöt kuten kulttuuriympäristöt, rannat, vedet, suot, kalliot. kivikot ja tunturipaljakat eivät liity millään lailla metsien käyttöön eivätkä metsien suojeluun, kun ovat hakkuiden ulkopuolisia alueita muutenkin.
Poimin linkistä kaikki ”metsät”- lajit ja arvioin niiden taksonomian linkin laji.fi kautta esim. ”https://laji.fi/taxon/MX.66377”.
Tämä esimerkki laji ”Jaloruukkujäkälä” CR ( äärimmäisen uhanalainen) :
– 2 havaintoa Lohjalta
– elinympäristö lehdot
– syy uhanalisuuteen vanhojen metsien väheneminen
– eteläinen erilaisen ilmaston laji, jossa on elinvoimainen
Laji on Suomessa elinympäristönsä äärilaidalla, joten millään vanhojen metsien suojelulla sitä ei saada runsastumaan. Lisäksi on hyvin pienen alan (1%..2%) Suomen metsäalasta lehtojen laji, jotka ovat jo muutenkin suojelun piirissä. Miksi ei ole runsastunut? Syy vain 2 havaintoon Suomessa on silti vanhojen metsien väheneminen, vaikka on lehtojen laji. Mahdollisesti on näitä lajeja, jotka ”jostain ihmeen syystä on runsastunut niin, että se yleensä löydettiin” ja nyt rasittaa uhanalasluetteloissa suomalaisten mieliä ikuisesti.
Suomen ilmasto on Suomessa esiintyville lajeille suurin uhanalaisuuden aiheuttaja. Yhdelläkkään linkin metsien rauhoitettavaksi esitetylle lajille ei ole mitään syytä perustaa vanhojen metsien suojelualueita. Suojelu olisi Suomen ilmaston eli Suomen omaa luontoa vastaan, joka pitää kuitenkin lajit aina uhanalaisina ja vähälukuisina kaikista ihmisen yrityksistä huolimatta. Räikein esimerkki ovat nämä rauhoitettavaksi esitetyt kulttuuriympäristöjen lajit, joita menestyvät vain ihmisen luomassa keinotekoisessa elinympäristöissä ja jotka Suomen luonto tuhoaisi heti, kun ihmisen vaikutus lakkaa.Modigin kannalta kaikki riskit toteutuivat.
EU:n ilmastopakettia rusikoitiin parlamentissa – Modig: ”Kaikki riskit kävivät toteen”
Katainen katsoo, että fossiilisia raaka-aineita korvaavat puutuotteet saavat uusia kannustimia, kun biotuotteet ja erilaiset hiilivarastot huomioidaan hiilinielujen laskennassa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ff20c804-d1a9-4dfc-9c7a-c66c6395b9c5
Määritelmää ei kerrota, mutta luontoarvojen kohtentamiseksi olisi tehokkaampiakin keinoja valtion velkaantuessa ennätysvauhtia.
Luonto koetteli taas monimuotoisuutta. Täällä perimätieto kertoo, että kolmas hallayö on aina kylmin ja seurasin mielenkiinnolla, onko tähän tullut mitään muutosta. Näin tapahtui nyt taas keran eli mikään ei ole muuttunut entisiin aikoihin.
Helsingin keskilämpötila on ollut alkuvuoden -2 asetta kylmenpää kuin 14 aiemman vuoden keskiarvo. Helsingissä on palattu 100 vuoden takaiseen kylmyyteen.
Metsien suojelulla siihen ei voi vaikuttaa.
Miten suojelulla voi auttaa lajin runsastumista, jos se elää kituuttelee elinympäristön äärirajoilla kylmyyden tai muiden syiden vuoksi, jotka Suomessa on epäsuotuisat.
Ja näitä näitä lajeja on paljon eikä esimerkkejä ole vaikeaa löytää.
Lahokaviosammal on Etelä-Ruotsissa ja Oslon vuonossa elinvoimainen eli on eteläinen eri ilmaston laji ja juuri siitä syystä aina vähälukuinen Suomessa. Etelä-Ruotsissa metsien käsittely ja hakkuut ovat Suomen kaltaisia ja silti elinvoimainen.
Suomessa lajin luokitus on pysynyt ennallaan jo 20 vuoden ajan. Parantunut edellisestä arvioinnista 2010 ER (äärimmäisen uhanalainen) nykyiseen EN (erittäin uhanalainen) .
Laji esiintyy kaikilla lahopuilla ja kannoilla etupäässä lehdoissa ja puronvarsissa, jotka ovat suurimmaksi osaksi hakkuiden ulkopuolella ja on näitä uhanalaisia lajeja, jotka pitäisi ottaa pois uhanalaisluokituksesta siitä syystä.
Tämä on kummallista, Ruotsissa lehtoja on jo luonnostaan enemmän ja että se on yleinen siellä ja metsiä sen vuoksi voi hakata surutta, mutta Suomessa uhanalainen elinympäristönsä äärirajoilla eikä metsiä saisi hakata ollenkaan.
https://laji.fi/taxon/MX.43478/occurrence
https://yle.fi/uutiset/3-12472042
Liian vähän tiedetään myös siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa lajien kykyyn sietää uusia olosuhteita vanhoilla esiintymisalueillaan. Helsingin yliopiston tutkijoiden tutkimus osoittaa, että niilläkin lajeilla, joiden levinneisyysalueet eivät ole muuttuneet, lajien runsauksissa nähdään suurta vaihtelua muuttuvan ilmaston seurauksena.
Siinähän se sanotaan.
Luonto itse on suurin Suomen lajien uhanalaisuuden aiheuttaja.
Metsien suojelulla siihen ei voi vaikuttaa.
Pitkän seurantajakson aikana Suomen ilmasto on lämmennyt kaksi astetta, ja siitä ovat tutkimuksen mukaan hyötyneet eniten hyönteiset. Toisaalta maailmanlaajuisesti on havaittu, että lämpötilan jatkuva nousu ja lumipeitteen väheneminen altistavat myös monien lajien kannat rajulle laskulle.
Tuo 2 asteen nousu tapahtui jo 1930-luvulla ja sen jälkeen on ollut kylmempää aina 2000-luvulle ja nyt on oltu jonkin aikaa yhtä lämpimissä lukemissa kuin 1930-luvulla.
Mutta Suomen tämä vuosi on ollut jälleen 2 astetta kylmenpää kuin viimeisten 14 vuoden keskiarvo eli ollaan taas ikävä kyllä kylmässä kaudessa. Suomen ilmasto oli koko viime syksyn normaalia kylmempää ja talvikin kylmän kauden normaali eli koko vuosi saattaa olla tuon 2 astetta kylmempää, kun puuttuu enää vain 2 kuukautta. Viime yönä oli Etelä-Pohjanmaalla -4,2 pakkasta. Siellä meni tämän vuoden kuusten vuosikasvut.
Onneksi Ilkka Ahmavaara on merkannut lämpötiloja ylös.
Sama Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla muutamia taimikoita lukuunottamatta. Metsämyyriä on ollut kuitenkin paljon ja syöneet lumen sisään taipuneista männyn taimista latvasilmut ei kuusten. Tarkastin kaikkien suurempien taimikoiden myyrien hengitysaukot talvella, että onko niitä. En löytänyt yhtään. Olisiko niin, että niitä ei tarvittu, kun lunta oli paksulti, pakkaslunta ja ilmavaa eikä pitempiä suvikelejä ollut ? Kolme talvea sitten oli yhdellä 4 ha taimikolla satoja myyrien ilma-aukkoja, mutta silloin lumi tuli räntänä ja oli suvikelejä jo alkutalvesta, laiton myrkkyrakeita, eikä yhtään syöntiä. Nyt tänä talvena siellä on näkynyt vain nännyn taimien silmujen syöntejä. Tosin on suurimmaksi osaksi istutettu kuuselle. Vain korkean mäen alaosaan istutettu mäntyä hallan vuoksi.
Kyllä siellä on hyviäkin komentteja Soimakalliolle.
Tässä yksi: Tosin tässäkin on vähän tietämättömyyttä, sillä kaikki metsien poistuma mukaan lukien puuenergia lasketaan aina päästöksi, mutta sillä ei ole merkitystä, sillä kaikelle poistumalle on olemassa nielu silloinkin, kun poistuma on yhtä suuri kuin metsien kasvu.
Jostain syystä sensuuri näyttää olevan voimisaan tässä keskustelussa. Aamulla huomautin, että Soimakallio puhuu muunneltua totuutta. Toissa päivänä oli ylen artikkeli metsän nielusta. Puuenergian käyttö on lulucf laskennassa laskettu päästöksi. Se siis vähentää nielua.
Soimakallio puhuu hiilineuraaliudesta. Jopa sellupuu on hiilineutraalia, jos metsissä on nielua jäljellä.Minäkin olen yrittänyt kommentoida jo monta kertaa eikä yhtään mene läpi.
https://yle.fi/uutiset/3-12463425
Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Soimakallio: -Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Vihreiden uskomustiedettä.
