Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin kuin AJ kirjoittaa.
Jäkälät: Punainen kirja 2019.
Sivu 264: Uhanalaisia (CR–VU) on 477 eli 24,5 %; näistä jäkäliä on 448 ja sieniä 29.
Uhanalaisista lajeista 40 % kasvaa kallioilla (joista 75% kalkkikallioilla), 34% metsissä ja 20% tuntureilla. Rantalajien vähäinen määrä (2%) johtuu siitä, että rantakalliot luokiteltiin kallioihin ja rantametsien lajit osin metsiin.
Kalliot, rantakalliot ovat jo suojeltu ja rantametsätkin ja niiden uhanalaisuus liittyy rantarakentamiseen ja jos tuon arvioi olevat noin puolet, niin uhanalaisia metsälajeja olisi 76 (0,5*0,34*448).
Yksi esimerkki:
Keltaröyhelöntossukka (Abrothallus payritschii): Katso netistä yleiskuvaus.
– Suomessa 20 havaintoa. Hyvin harvinainen Euroopassa ja maailmalla. Eteläinen painotus Virossa, Alpeilla, ja Pyreneillä. Ei Ruotsissa eikä Norjassa.
Ensijainen elinympäristö: Kalliot ja kivikot
Uhanalaisuuden syy: Vanhojen metsien väheneminen.
Auttaisiko vanhojen metsien suojelu lajia runsastumaan?
Turvekin on uusiutuvaa aina 30 milj.jyrsinturpeen käytön verran. Lisäksi turvesuon pohjan laittaminen metsää kasvamaan 5 m3/v korvaa 1,5 m turvekerrroksen päästön jo 140 vuodessa, kun lasketaan uuden metsän hiilen sitoutuminen periaatteella 40/60 ja huomioidaan metaanipäästöjen lakkaaminen.
Metsitystuki.
Pullonkaulana hakemusten käsittelyssä on paikallisen ely-keskuksen lausunto.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/717bd49f-cdac-5339-b5fc-1031d5a95e68
Tomperi: ”ajattelin laittaa kuvan metsästäni niin sanan ja ilmaisun vapaus puuttuukin kuvissa täysin.”
Soita lehteen ja kysy miksi kuvia ei ole julkaistu. Moni tänne niitä kuvia laittanut on kertonut vaikeuksista lähetysten kanssa. Minä kyllä haluan nähdä kaikki kuvat. Lukijoiden metsäaiheisia kuvia voisi lähettää paljon tiuhempaan kuin mitä nyt tapahtuu.
Ja ylläpito on poistanut varsinkin tästä ketjusta paljon Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyvää, kun se näkyy olevan rajattu metsäaiheeseen.
Myyrätuhoja on enimmäksen harvakseltaan. Metsämyyrä syönyt männyntaimista latvasilmuja ja kuorta, jos ollut taipuneena lumikinoksen sisään. Kuusentaimet eivät ole kelvanneet ja lumen taivuttamat kyllä oikenevat itsestään.. Paljon on työtä lumenpainamien männyntaimien oikaisuissa. Jos 2..3m taimet ovat kunnolla kaarella, eivät ne enää oikene itsestään. Jäävät kaikesta taivuttelusta huolimatta vähän kaarelle nytkin. Loppusilaus pitää tehdä toisen kerran puutumisvaiheessa joskus elokuun alussa ja katsoa tilannetta. Silloin oikaisu jää pysyväksi. Puolimetriset voivat oieta itsestään, vaikka olisivat enemmän mutkalla.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008702429.html
Puuki: Hesarin keskustelupalsta on propagandakanava jonne ei hyväksytä asiallisia komenttejakaan .
Minä olen myös huomannut tuon saman. On aikoja, että mikään ei mene läpi ja sitten kaikki menee. Ainakin nyt viime aikoina . Saattaa olla morderaattorinkin syy tai sitten on jokin automaattinen ennakko tarkistaja.
Kannattaa laittaa kaikki kommentoinnit talteen, että voi yrittää uudelleen esimerkiksi gmail-sähköpostiin tallentaa, ettei tehty työ mene hukkaan ja voi yrittää uudelleen. Totta että jo gmailin tallenteen kopiossa näkyy kommentissa ylimääräisiä koukeroita, joka paljastaa sen kopioksi.
Soitinkin kerran ylläpidolle, miksi kommenttejani ei julkaista ja sain tällaisen epäilyttävän vastauksen, ettei kannata kopioida tekstejä muualta kommentteihin, automaatti hylkää ne esitarkistuksessa.
AJ ja Timppa näkyy kyllä olevan hyvin edustettuna näissä HS:n kirjoitusten kommenteissa ja hyvä niin, että oikeaa tietoa metsäasioissa tulee paljon hesarin lukijakunnalle, vaikka näkyy siellä näitä Toni Amnelleja olevan riittämiin, joiden uskoa ei voi mitenkään horjuttaa.
Kun soitin ja kysyin, miksi esim tätä kysymystä Toni Amnellille ei julkaistu, jossa kysyin ” Mitä ovat ne julkaisut, joihin Toni Amnell sitten luottaa, kun ne eivät ole esim Tilastokeskuksen maankäyttäsektorin nettonielulaskelmat tai Punainen kirja 2019″, joista hän vastais minulle, ettei luota näihin linkkeihin.
Modetaattorin vastaus oli ettei tuollasta saa kysyä.
Edellinen postaus poistettiin tästä ponttoonisillan Don-joen ylitityksen verilöylystä, jonka on todettu oleen paljon pahempi kuin arvelttiin. Tuhat sotilasta on kaatunut ukrainalisten haupitsi keskityksessä. Aseapu on tullut perille.
Yritetään kuitenkin uudelleen.
Twitterissä Ukrainan sotaa seuraava BlueSauron-tili laski joelta otettujen satelliittikuvien perusteella Venäjän menettäneen yhteensä 73 ajoneuvoa Ukrainan tulitukselle. The Times arvioi niin ikään Venäjän menettäneen noin 70 tankkia ja panssaroitua ajoneuvoa joella.
Birdlife: Hömötiainen on esiintymisensä perusteella metsän yleislintu. Se ei suosi erityisesti vanhoja metsiä, havu- tai lehtimetsiä, vaan pelottoman hömötiaisen voi kohdata kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisista metsistä.
Hömötiainen ei siis tarvitse pelkästään vanhoja metsiä.
Tutkimusten mukaan lajin talviselviäminen on riippuvainen varttuneiden metsien määrästä talvireviirillä, ja varttuneiden metsien määrän vähenemistä pidetään tärkeimpänä syynä hömötiaisen vähenemiselle.
Suomessa on nyt varttuneita metsiä enemmän kuin koskaan ja monikertaisesti enemmän kuin 1950 luvuilla, kun täälläkin hakattiin kaikki valtion metsät Neuvostoliiton sotakorvauksiin. Runkopuuta Suomen metsissä oli 1950-luvulla jotain 1300 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3.
Wiki: Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta lähtien, ja vuoteen 2019 mennessä pesivien parien määrä oli laskenut hieman yli 400 000:een.
BirdLife pitää hömötiaisen kaltaisen metsän yleislinnun vähenemistä huolestuttavana. Ympäri vuoden samoissa suomalaisissa metsissä esiintyvän hömötiaisen vähenemisen täytyy johtua metsissä tapahtuneista muutoksista – siis metsätaloudesta.
Suomen metsien historia ei tue tuota käsitystä.
Viime vuosikymmenien metsätaloustoimet ovat selvästi olleet hömötiaiselle epäedullisia.
Paremminkin voisi sanoa, että pienviljelyksen loppuminen Suomen maaseudulla on suurin syy hömötiaisen vähentymiselle sen talviravinnon hankinnasta päätellen.
Wiki: Syksyllä se varastoi ahkerasti ruokaa keräämällä pelloilta kauranjyviä ja rikkakasvien siemeniä sekä havupuiden siemeniä ja hyönteisiä.
Ennen joka eläintilalla maaseudulla viljeltiin viljaa ja oli rikkakasveja pellot täynnä, mutta nyt 20 viime vuoden aikana suurin osa maatalouden harjoittajista ovat lopettaneet toimintansa.
Homötiaisen elinvoimaisuuden heikentyminen liittyisi paremminkin perinneympäristöjen umpeenkasvamiseen, jolla ei ole metsien hakkuiden kanssa mitään tekemistä.
