Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Tuossakin Ari Eini ottaa annetuna asiana ”monimuotoisuuden vähemisen”. Tämä on asia, josta siis jankutan. Asia, jota ei ole tapahtunut ainakaan minun elinaikanani.”
Laitatko faktaa monimuotoisuuden säilymisestä? Se, ettei luontoväellä ole faktaa omille väitteilleen, ei tarkoita sinun väitteesi paikkaansa pitävyyttä.
Mitään suurta romahdusta Suomen arvioiduista elinvoimaista lajeista ei ole havaittavissa.
Vuonna 2010 arvioiduista lajeista uhanalaisia oli 10,5 prosenttia, kun nyt niitä on 11,9 prosenttia.
https://www.ymparisto.fi/punainenlista
Edelliseen arviointiin nähden nyt oli enemmän arvioitujakin.
Uhanalaisuuden syitä on muitakin kuin metsien hakkuut.
Satunnaistekijät, umpeenkasvaminen, rakentaminen, ilmastonmuutos, kuluminen, kannanvaihtelut, ovat elinympäristönsä äärilaidalla, luonnon omat tuholaiset, taudit jne.
Paljakoiden uhanalaisuus on suurin, vaikka ne ovat olleet luonnon hellässä huomassa jääkaudesta lähtien. Suurin uhkatekija siellä on satunnaiset tekijät.
Lukijoiden kuvat: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/
Kuusta ovat istuttaneet noille avohakkuille, joita ei kannattanut toista kertaa harventaa puiden laadun vuoksi. Tuo minun ensimmäinen kuva on (280 m) metsätien varresta. Toinen vähän alempaa (250..260 m), jota ei ole hakattu aukoksi. Korkeus ei näytä kasvua ainakaan haittaavan. Oman kokemuksen mukaan aurauksen tapainen raju muokkaus tarvitsee ravinne-epätasapainon korjauksen, johon Rauta-PK lannoitus sopii hyvin.
Minkään yksittäisen ravinteen lisäys kuten esim. boorin, kaliumin tai fosforin (on kokeiltu) ei poista aluksi (korjaantuu myöhemmin) lenkoutta eikä latvanvaihtoja, jonka seurauksena latvan vaihdon alapuolisten oksakiehkuroiden oksat alkavat kasvaa rajusti pituutta ja paksuutta ja tyvitukista tulee susi.
Turpeen energiakäytön nopeaa vähentymistä ovat edesauttaneet päästöoikeuden hintakehitys, päästöttömän energiantuotannon kilpailukyvyn paraneminen, muutokset energiaverotuksessa sekä kuntien hiilineutraaliustavoitteet.
Ilmastopaneelista lainaus, jossa ei nähtävissä puolueettomuutta eikä järkeäkään.
Kuntien hilineutraaliustavoitte? Turve työllisti Suomessa parhaimmillaan 10 000 ihmistä ja kunnat saivat verotuloja ja turpeenpoltolla oli vielä kymmenien miljoonien vuotuinen vero päälle. Nyt niitä verotuloja tarvittaisiin palkankorotuksiin. Turve on ollut halpa ja kilpailukykyinen vaihtoehto kivihiilelle ja nyt erittäin kilpailukyinen kivihiilen hinnan nelinkertaistuttua. Ei tarvitsisi kunnissa nostaa kaukolämmön hintaa. Turpeen alasajo on järkyttävä virhe myös omavaraisuuden kannalta, jota nyt tarvittaisiin korvaamaan Venäjältä tuotavaa energiaa, joka loppuu.
Turpeen poltolle vielä on olemassa nielua 30 milj.m3 jyrsinturpeen verran ja siitä voi valmistaa myös kaikki Suomen tarvitsemat liikennepolttoaineet. Kivihiilelle, öljylle ja maakaasulle ei ole olemassa nieluja.
Turvesuohehtaari 1,5 m syvä vastaa 7000 m3 jyrsinturvetta, joka korvautuu runsaan 200 vuoden aikana metanipäästön loppuessa, kun suo kuivataan ja metsän vuosikasvulla 5 m3.
Myös maataloudessa tarvitaan merkittävä muutos turvemaiden käyttöön. Maatalouspolitiikka ei tällä hetkellä tue ilmastotavoitteita riittävän hyvin. Tukijärjestelmä suuntaa enemmän rahoitusta turvepeltojen pitämiseen maataloudessa kuin niiden ympäristöhaittojen torjumiseen.
Onneksi Suomella on turvepeltoja eikä vielä mitään ole ehditty tehdä, sillä turvepellot pelastivat viime kesän satotason romahtamiselta, sillä ne kestävät kuivuutta paremmin kuin kivennäismaat.
Nyt kun ruuan tuotanto on kriisissä maailmalla lannoitteiden hinnan nousun ja Ukrainan sodan vuoksi, niin Suomen turvepeltojen viljelykäytön vähentäminenkö tässä päästöjen vuoksi nyt olisi oikea ratkaisu.
Tällaista puppua se ilmastopaneeli päästelee.
Hullujako siellä ollaan?
Putin yritti tappaa ohjuksella YKn pääsihteerin Antonio Cuterresin Kiovassa , jotta olisi jotain, mitä juhlia Voitonpäivänä Ukrainan sodan saavutuksena.
Venäjä pitäisi erottaa YK:sta ja YKn julistaa sota Venäjää vastaan ja nimetä maa roistovaltioksi, niin maailman maat vapaasti voisivat YKn mandaatilla lähettää joukkoja taistelemaan Ukrainaan.
Täällä talvella oli suurimmat teeriparvet miesmuistiin. Yli sadan linnun parvet lenteli.
Onko se luontokatoa vai sattuman oikku
Juuri näin luonto toimii eikä ole ihmisen aiheuttamaa.
Luonnossa kaikki on aaltoliikettä eikä mikään ole 100%:sta. Luonnossa aina on lajien uhanalaisuutta. Kannat ovat menossa joko ylös tai alas, jotkut aivan äärilaidasta äärilaitaan. Juhani Ahon kirjasta ”Panu” muistuu mieleen kanalinnuista, että muutaman hyvän vuoden jälkeen tuli sellainen kato, ettei lintuja löytynyt mistään. Kanalintujen kannanvaihtelua on tapahtunut aina.
Biden esittää 33 miljardin dollarin avustuspakettia – ”Autamme Ukrainaa puolustamaan itseään”
No nyt alkaa tapahtua.
Oleellista on kuitenkin avohakkuu, joka on helpompi tapa uudistaa kuin pienaukko, erityisesti koska avohakkuualueella maanmuokkaus varmistaa uudistumisen.
Pienaukossa on lisäksi paljon haittapuolia. Varjoisuus, kylmyys, heikko kasvu, lumituhot. Lumituhot karsii pois männyn ja koivun.
Sitten Niinistö jotenkin nykäisee tästä käsityksen, että nyt pitäisi liittyä Natoon ikään kuin Suomen säilyttäminen demokraattisena markkinatalousmaana edellyttäisi sotilasliittoon liittymistä.
Miten luulet käyvän Suomen demokratialle, jos Venäjä valloittaisi Suomen? Venäjä on fasistinen oikeusvaltioperiaatteeton oligarkia ja diktatuuri, jota se nyt haluaa levittää kaikkiin maailman maihin aivat kuten Neuvostoliiton aikoina kommunismia.
Venäjälle maat, joita hallitaan demokraattisesti laillisuus- ja oikeusvaltioperiaatteella ja omaavat lehdistövapauden, ovat vihollisia.
Neuvostoliittoon. Kävivät jo Moskovan liepeillä ja etelässä paljon pitemmällä. Niin vaan lopulta joutuivat tulemaan takaisin ja kiireenvilkkaan. Saksa ei päässyt Moskovaan, venäläiset kylläkin Berliiniin.
Jos USA ei tullut sotaan mukaan ja Venäjän avuksi Saksaa vastaan, niin Moskova oli jäänytkin Saksalle.
Jos yrityksen voitto on 10% liikevaihdosta, niin loput 90% on palkkakustannuksia.
Suomessa kuten kaikkialla muuallakin vientiteollisuuden palkat määräytyvät kilpailijamaiden mukaan. Jos ovat koreammat kuin kilpailijamaissa, kuten Kaipolassa, niitä työpaikkoja ei sitten ole.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon:
3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.
