Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sitä lisäkasvua ei kuitenkaan ole paljoa hakattu.
Metsien kasvusta neljännes on turvemailla ja sielläkin hakataan. Kantojahan jää karikkeena maahan koko ajan aina enemmän.
Ruotsissa on yksi metsämaanielun varastoluokka enemmän sijoittaa näitä kantoja. Heillä on kivennäismaan lisäksi luokka ”kuollut orgaaninen materia”. Siellä näkyy olevan Ruotsin toiseksi suurin metsämaan nielu vuonna 2023 -17 Mtn-ekv.
Ymmärtäisin, että Ruotsin ”orgaaninen maaperä” CO2-päästö =+7 Mtn vastaisi Suomen DOM+SOM turvemaita ja siellä CO2-päästöä +11,6 Mtn.
Täältä näkee Suomen metsämaan nielujen varastoluokat sivu 45:
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Siuko Taavi: Valtakunnan metsien viides inventointi, VMI5 laski Suomen tuulissa 1967 huojuvan 1448 milj. m3 puuta ja VMI13 vuonna 2021 ynnäsi 2552 milj. m3. Puuvarasto kasvoi 54 vuodessa 1104 milj.m3., keskimäärin 20,4 milj. m3/v. runkopuuta. Lisäten siihen kannot, juurakot oksat, latvukset jne., arvioidaan biomassan määräksi noin 35 milj. m3/v mikä sitoi 51 milj. t/v CO2 ekv.
Näkyy Siuko Taavi laskeneen Suomen metsien hiilinielua Ilvesniemen periaatteella 40/60 kertoimella 2,5*runkopuu-m3-määrä.
Hakkine:On aivan varma, että talousmetsäväiitämillä ei tuohon päästä.
Ei tietenkään päästä. Vanhoissa metsissä on samat puut satoja vuosia ja karikettakin on vain neulaset ja lehdet, sillä maahan tippuvat uusiutumattomat oksat ovat neutraali kairike.
Talousmetsissä tulee jatkuvan karikelisäyksen neulasten ja lehtien lisäksi 15..20 vuoden välein oikein karikeryöppy hakkuissa latvuksista, oksista, kannoista, juurista ja yms.
Hakkine:Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha.
Tuo on paras todiste sille, että JK:n tukkisaanto asettuu pitkässä juoksussa jonnekkin 3…4 m3/v ja kokonaiskasvu 5..6 m3/v ja lopputuloksena kuusettuu. Tuo Lapinjärven koealan metsä kolmannen harvennuskerran jälkeen ei kyllä näytä siltä, että kasvaisi 12m3/v. Paremminkin voisi jo miettiä uudistamista.
Näyttää samalta kuin Paljakan suojelualueen kuusikko katsottuna näkötornista.
Puulla ja turpeella taitaa olla yhtä suuret päästöt tutettua enegiayksikköä kohden ja ovat samat verrattuna kivihiileen, joten turpeen käyttö ei poikkea puunkäytöstä, sillä suopohja säilyy uusiutuvana, kun laitetaan metsää kasvamaan. Kivihiilellähän ei näitä uusiutuvuuden mahdollisuuksia ole,
