Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri noista syistä itsekin epäilen ongelmien liityvän vähintään suurelta osin muuhun kuin metsätalouteen. Kemikaalit on yksi tekijä, toinen on sähkömagneettinen säteily, jonka määrä on 1000-kertainen luontaiseen tasoon verrattuna.
Suomessa ollaan valheellisessa ihmisen aiheuttamassa monimuotoisuuden kulpassa, joka pitäisi poksauttaa rikki.
Luulisi kyllä ensin näkyvän saasteet vesistöistä ruokansa saavissa eläimissä. Joutsenet ovat lisääntyneet vahinkoeläimiin verrattavaan tasoon asti. Pari vuotta sitten seurasin 50 joutsenen parvea, joka päivisin oleili koko kesän isolla maanviljelysaukealla. Eivät siis pesineet, vaan viettivät aikaansa liikkumalla eri peltolohkoilla ja yöksi järvelle. Samoin tässä lähellä melkein joka lammella joutsenpari on pesinyt kymmeniä vuosia. Metsäkanalinnuista kokemukset ovat, että löytämistäni pesistä 2/3 tuhottiin munat tai hautoja katosi. Kyllä merienkin täytyy olla hyvässä kunnossa, kun merimetsokanta on räjähtänyt ja tuhonneet lukemattomien saarten puuston aina Perämerelle asti. Hylkeetkin lisääntyneet haitaksi asti. Hirvet. Kauriit. Peurat.
Sanoisin, että näihin joidenkin eliölajien taantumiseen syyllinen on luonto itse, jota on luonnon armoton kilpailu ravinnosta, eliympäristöistä, pedot, sairaudet, vahvempi laji syrjäyttää heikomman jne.
Suomen monimuotoisuuden suurin uhkatekijä on:
LONNON SATUNNAISET TEKIJÄT
Luonto ei koskaan ole täydellinen ja siksi on aina uhanalaisia lajeja. Ei niistä koskaan päästä eroon.
Tunturipaljakoiden n. 40% lajien uhanalaisuuden suurin syy on satunnaiset tekijät. Katso Punainen kirja 2019.
Suomen luonnossa kaikki on niin hyvin kuin voi olla tunturipaljakoillakin.
Miten tämä rahoitus yleensäkään näille taataan, kun saavutettujen etujen teollisuustoiminnan kiristäjät ajavat teollisuutta ulos?
Tämähän se on ollut tapa, jolla Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut tähän mennessä Suomeen miljoonia työttömiä. Kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset.
Nyt taso oli matala ja kilpailijamaiden mukainen. Joko siellä olisi opittu?
Meidän on vain ”demottava” eli kokeiltava tunnettuja konsteja niin kauan että tulosta alkaa syntyä, ja jos syntyisi, se olisi kyllä kilpailuvaltti meidän metsäsektorillemme.
Vanhojen metsien uhanalaisia lajeja on 238 ja muiden kangasmetsien (talousmetsät) ja tarkemmin määrittelemaättömien 218. Katso Punainen kirja 2019 sivu 43 taulukko 5.
Miten autetaan näitä vanhojen metsien ja talousmetsien ulkopuolella olevia lajeja niiden elinympäristöissään runsastumaan, jotka jo ovat hakkuiden ulkopuolella muutenkin kuten lehdot, rannat, suot, vedet, harjut, paahderinteet, kalliot, kivikot, perinneympäristöt ja tunturipaljakat? Näitä uhanalaisia lajeja on kaikista uhanalaisista (2670-456)= 2214 eli n. 83%.
Sanoisin ettei mitenkään, sillä ei luonnossa kaikki ole 100%:sta. Hyvä jos eloinvoimaisuus on yli 50%. Suurin uhanalaisten lajien määrä löytyy tunturipaljakoilta, joissa uhanalaisuus on n.40% ja ovat luonnon hoidossa olleet jo jääkaudesta lähtien. Satunnaistekijät ja ilmastonmuutos mainitaan ylivoimaisesti suurimmaksi uhkatekijäksi tunturipaljakoilla. Porot vain pieneltä osin. Porot tietenkin ovat olleet aina uhkatekijä eli ovat osa luontoa muutenkin ja ilmastonmuutokset kuuluvat luonnon omiin uhkatekijöihin. Mitähän nuo satunnaistekijät sitten ovat?
Onko Kurki sinulla tarkempaa tietoa syistä ojitettujen turvemaiden päästöjen alenemiseen, esim. raportin nimi ja sivu?
Tämä linkki jota olen tänne linkat monesti. Lulucf-asetuksen mukainen maankäyttösektorin Tilastokeskuksen nettonielulaskelma. Sivu 45, taulukko 1.7.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Ja muistaakseni (Ojasen tutkim. mukaan) tarpeeksi kauan turvemaana olleilla ojitusalueilla CO2-päästötkin on jo ehtineet muutenkin loppua.
Linkissä alla sivulla 8 on ojittetujen urvemaiden CO2-päästöjen mittauspisteitä.
Hämmästyttävää noissa rehevien turvemaapohjien päästömittauksissa on valtava hajonta, nieluja -5 tn/ha/v ja päästöjä +10 tn/ha/v. Tutkimisen arvoista olisi millaisissa metsissä nuo nielut ovat ja niihin olosuhteisiin sitten pyrkiä. Arvata voisi näin, että ojitettu rehevä maapohja on aina jonkinlainen päästö ja karikesyötteeen ja pintakasvillisuuden pintaturvetta kasvattava CO2-nielu olisi sitten reilusti suurempi. Onko vanha turvekangas sellainen, jossa suuren puuston juurien kasvu olisi mukana laskelmissa?
Sekin kertoo Suomen ojitettujen turvemaiden päästöistä jotain, kun kehitysuunta Tilastokeskuksen mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on ollut jyrkästi alaspäin eli CO2-päästöt ovat laskeneet +12 Mtn/v nykyiseen n. +4 Mtn/v. Vähänevätkö ojitettujen turvemaiden CO2-päästöt ajan myötä?
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Venäläinen uutissivusto Readovka julkisti perjantaina uutisen, jonka mukaan Ukrainassa olisi kuollut yli 13 400 venäläistä sotilasta ja noin 7 000 on kateissa.
Uutinen katosi nopeasti, mutta täsmää Ukrainan antamia tietoja Venäjän kaatuneista.
Eikö tuohon voisi lisätä vielä ojittamattomien soiden metaanipäästöt,
Luonnon soiden metaani olisi päästö. Tuossa turpeen kasvussa oli luonnon soidenkin CO2-sidonta -3 Mtn/v ja sen voisi poistaa, niin uuden turpeen muodostumisen sidonta olisi sitten – 9,5 Mtn/v. Silloin luonnon suot olisivat ulkona laskuista.
Linkki: https://twitter.com/Liveuamap/status/1517077824330510343
Venäjän ilmavoimien sotilastutkimuskeskus palaa Tverissä Venäjällä.
Liekö Ukranaisten syy?
Venäjälle tuli maksamaan paljon kaatuneita Mariupolin taistelut eikä vieläkään kaupunkia ole saatu vallattua. Ukrainan 2000 sotilasta ovat nyt linnoittautuneena 11 neliokilometrin tehdasalueella. Ilmeisesti panokset ja ruoka eivät ole loppu, vaikka siitäkin ollut otsikkoja. Droneillako tapahtunee huolto.
Putin käski lopettaa rynnäköt.
