Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomellahan on nieluja vaikka kuin. Otetaan ne käyttöön.
Keskustelin Luken metsäntutkijan kanssa vasta ja kysyin mitä mieltä on metsien hiilinielun laskemisesta 40/60 periaatteella, jossa muuntokertoimella 2,5 *runkopuusäästö saadaan koko hakkuusäästön hiilinielu.
Tähän vastaus oli, että ”tuo koskee olemassaolevaa hiilivarastoa”.
Lähetin sitten tämän alla olevan laskelman ja vastaus oli ” No juu tuolla perusteella”.
Suomen nykyisen runkopuuvarannon 2500 milj.m3 mukaan laskettu CO2-hiilivarasto periaatteella 40/60 olisi 2,5*2500= 6250 Mtn.
Metsien runkopuuvaranto oli 1960-luvulla n.1500 milj.m3, jonka CO2-varasto periaatteella 40/60 oli 2,5*1500=3750 Mtn.
Suomen metsien CO2-varasto on siis kasvanut 1960-luvulta 6250-3750=2500 Mtn.
CO2-varasto oli 1960-luvulla 2500 Mtn pienempi kuin nykyään ja on siis uutta hiilivarastoa.
Miksi 40/60 periaate vuotuisen hiilinielun laskennalle olisi väärä?
Linkistä: Puu voi toimia pitkään hiilivarastona, kuten puurakentamisessa. Puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia.Lyhytaikaisia hiilivarastoja taas ovat vaikkapa maitotölkit ja paperituotteet.
Metaanin lyhytaikainen (alle 20 vuotta) ekv-kerroin on 72 ja pikäaikaikainen (100v) 34 ja puoliintumisaika n.10 v.
Tuosta voisi vetää johtopäätöksen rakentamiseen menevän puutavaran hiilinielusta, jonka puoliintumisaika on n. 35 vuotta..
Otetaan esimerkki, jos Suomen sahatavarasta puolet 5 milj.m3 oli mennyt pitkäaikaiseen käyttöön eli rakennuksiin 70 vuoden ajan, niin tuo joka vuotuinen uusi 5 milj.m3:n erä pitäisi kertoa 3:lla (vert metaani) eli joka vuotuinen uusi puutavaran CO2-nielu olisi 0,73*3*= 5= -11 Mtn ja siitä sitten vähennettäisiin 70 vuoden päästä vapautuva CO2-päästö eli 0,73*5= +3,65 Mtn.
Näin laskien esimerkin pitempiaikaisen puutavaran 5 milj.m3 hiilinielu pitäisi olla joka vuosi sen jälkeen, kun 70 vuotta on kulunut, = -11+3,65= -7,35 Mtn.
Vuodelle 2018 tilastokeskus on laskenut pitempiaikaisista puutuotteista CO2-nielua vain -4,4 Mtn.
AJ: Avohakkuun aikaansaama ylimääräinen karikesyöte maaperään hakattavien puiden latvusten muodossa aiheuttanee sen, että edes lyhyellä aikavälillä maaperä ei ole uudistusvaiheessa useimmiten hiilen lähde vaan nielu.
Karikkeista hakkuutähdet mukana Tilastokeskuksen mukaan tuli 2018 kivennäismailla -9,0 Mtn CO2-nielua ja turvemailta CO2-päästöjä +4,3 Mtn ( summattu karikenielut ja maapäästöt) ja CH4+N20-päästöjä +2,5 Mekv-tn eli maapohjat kokonaisuutena olivat nielu -2,2 Mekv-tn. Nuokin orgaanisten maiden CO2-päästöt ovat tippuneen 1/3 30 vuodessa, mikä on merkittävää. Olisiko näin että, koska hakkuiden karikesyöte ei ole vähentynyt, niin ojitusalueiden vanhetessa maapäästöt ovat sitten vähentyneet.
Lisäksi laskelmista puuttuu metaanipäästöjen loppuminen 6 milj.ha kuivatuilta suo-ojitusalueilta, josta tulee n. -18 Mekv-tn nielu.
On turhaa tuijottaa metsää kasvavien ojitettujen turvemaiden päästöjä. Ojitetuilla turvemailla voi uudisojittaa (oja vanhojen ojien väliin) ja kunnostusojittaa, että metsien kasvu pysyy hyvällä tasolla.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Tuo S8 ohjuspuolustusjärjestelmä saattaa olla turhakin. MPKKn Mäkitalo arveli että Venäjän ampuma ohjusmäärä on Venäjällekin todella suuri.
Ehkä niitä ei tarvita ihan heti, sillä Ukrainan mukaan ammukset ja ruoka loppuvat Venäjän sotajoukoilta 3 päivän päästä.
Mutta kun en usko, että sota loppuisi aivan pian, niin kannattaane nuokin ottaa kun ilman saa. Lisäksi EUn pitäisi nopeasti lisätä Ukrainan sotakassaa, että saisi ostettua vaikka Israelista ihan tulliterän ja koetellun ohjuspuolustusjärjestelmän sekä pitkän kantaman ohjuksia, että voi aloittaa Venäjän kaupunkien moukaroinnit.
Kerätään vähän kalustoa ja vedetään henkeä välillä.
Ei siellä vedetä henkeä välillä, vaan Ukraina painaa päälle nyt yötä päivää ja täydennysmiehiä riittää ja lännen asetäydennyksiä tulee riittävästi ja niitä riittää tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen.
Kunhan pohjoisessa alkaa paine hellittää Ukraina siirtää joukkoja etelään ja aloittaa siellä vyörytyksen.
