Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eero Sala voisi jo vapauttaa tuon ”Me keskustelemme palstan”. Se sopisi paremmin keskutella päivän poliittista aiheita kuin tämä palsta.
Lapinjärven koealan suurimmat puut kyllä näyttävät vähän samalta kuin suojelumetsien kuusten latvat. Ovat kuolemassa ja vaikutelma metsästä yleensäkin, että kasvu on hiipunut. Tuolla maapohjalla voisi näyttää tältäkin.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/rivi-istutusta/
Tuohon samaan kyllä kiinnitin itsekin huomiota, että puuston poistumassa pitäisi olla ainakin jaksollisessa metsässä heikommat latvukset ja juuret kuin jäävässä puustossa.
Luken mukaan metsän hiilinielu laski, kun runkopuun biomassakerroin laski latvusten osuuden pienennettyä ja että oksia ja kantoja käytettiin enemmän enrgiaksi ja karikesyöte näin aleni. Tällähän ei ole mitään tekemista metsin kasvun ja poistuman kanssa, jotka ilmoitetaan runkopuuna ja vähennyksen eli hakkuusääsästön CO2-nielu lasketaan kokonaisbiomassojen mukaan.
Ainakin yksi selittävä tekijä löytyy poistumassa, mikä nostaa muutokerrointa on että poistuman tilavuupaino olisi suurempi kuin kasvun.
Koivuahan poistetaan nopeakasvuisena taimikkovaheesta lähtien ja sen tilavuuspaino on havupuihin nähden reilusti korkeampi. Mutta koska koivunvesat ovat runkopuuna vähäinen osa poistumaa ei sen tilavuuspaino yksin voi kääntää painoa per kuutio poistuman hyväksi, kun sitten varttuneiden metsien harvennukset ovat alaharvennuksia.
mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.
Kuolleelle karikkeelle oksat mukaan lukien on oma varastolaskenta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, pajonko runkopuuna ilmoitettujen kasvun ja poistuman CO2-kokonaissidonta on, joille näkyy olevan erilaiset muuntokertoimet, josta tulee 9 Mtn lisäpäästö verrattuna siihen, että kertoimet olisivat samat.
Nyt tilanne on erikoinen, koska runkopuun hakkuusäästön CO2-kerroin 13,2/17,2=0,77 on lähes sama kuin pelkän runkopuun, jolle Luke antaa muuntokertoimen 0,73.
Siis kaikki karikkeet, joita on n. 42% elävän puun biomassasta, jäävät pois.
Huomauttaisin, että metaani, riippumatta sen lähteestä, lisää ilmaston lämpöpakotetta, joten kaikki keinot sen ilmakehäpitoisuuden alentamiseen ovat tervetulleita.
Näinhän se on luonnontilasten soidenkin metaanipäästöjen kannalta.
Ojitus on poistanut metaanipäästäjä 6 milj.ha suo-ojituksilta, jotka ilman muuta pitäisi olla turvemaiden maapohjien päästölaskelmissa mukana nieluna.
Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus:
Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin. Jatkuvassa kasvatuksessa, jota Lukekin suosittelee, poistuma olisi elinvoimaisimmasta päästä, joidenka massakerroin on suurin ja metsien hillinielu varmasti tuolla laskentamenetelmällä sitten romahtaisi vielä rumemmin.
Odotankin Luken laskelmia hiilinielusta sellaisesta tapauksesta, että kaikki Suomen metsät olisivat jatkuvassa kasvatuksessa.
Nyt on odotukset Luke palkinnut parissa tapauksessa. Kuinka luonnon suot ovatkin valtava ilmastopäästö metaanin vuoksi ja että kovasti hehkutettu suo-ojien tukkiminen onkin ilmaston kannalta vahingollista.
tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa,
Tämä oli esimerkkitapaus Visakallon hakkuutiedoista oliko ketjussa ” jatkuva kasvatus käytännössä”, jossa näin oli suhteet ja kun huomio, että kuusen oksat ovat tilavuuspainoltaan 900kg/m3, niin laskelma suurin piirtein pitää paikkansa.
Yleensä kuusikoiden muuntokerroin on korkein, mutta ei tietenkään tämän tapauksen luokkaa. Kaikkien puiden keskarvo Luken mukaan on 1,28.
