Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”motteja riittää”.
Motit tuovat työtä ja verotuloja.
Järjetön suojelu ei tuo mitään.
Nykyinen suojelu riittää.
Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/?replytocom=200#respond
Pukkalan blogia ei voi kommentoida, kun ”olen ihminen enkä robotti” ei näy onnistavan. Ilmeisesti minut on blokattu.
Laitetaan kommentti tänne blogin kuvista.
Noista kuvista kommenttina, että 15 vuoden päästä ei ole ottaa kuin mäntyjä ja seuraavan 15 vuoden päästä loput männyt ja sitten oltaisiin kuusen jk-ssa ja kun kuusi näkyy kasvavan huonommin kuin mänty ollaan alemmalla kasvutasolla ja hakkuita pitää vähentää. Näin myös hiilinielu pienenee.
Juuri näin.
Jos haluaa vaarantaa Fortumin Venäjän toiminnot, voi Putinin kanssa käydä mittelöimään Hanhikivessä.
Tuo hinta kannattaa maksaa. Mikään ei ole liian kallista, että Venäjälle annetaan mahdollisuus kiristää.
Venäjällä on ollut hyvä stategia sitoa energiapolitiikalla Euroopan valtioita kiristettäväksi. Pahinta on Saksan suostuminen siihen.
Kaikki panostuskeinot ei vielä ole olleet edes käytössä. Seuraavaksi Venäjä katkaisee Ukrainan kaasun toimitukset ja sen jälkeen EU-mailta, jos ei ala tulla myönnytyksiä.
Uskomaton ansa, jonka viritys on ollut kaikkien nähtävissä, mutta hyväuskoisesti siihen langettu.
”Ukrainan presidentti on valittu vapailla vaaleilla.”
Tuo oli varmaan tarkoitettu vitsitsi? Rahoittajat julki!
Kaikkihan me tiedämme, että Venäjällä kansa on valinnut presidentin.
Juuri sitä mitä viisas valtiopäämiehemme Kekkonen aikanaan teki uskomattoman hienosti!
Oli vähän pakko. Toinen vaihtoehto olisi ollut suomalaisten siirtäminen Siperiaan kuolemaan ja venäläiset tilalle.
Mutta sielläkin on valitettaavasti pelle johdossa joka on vielä pompotusnarussa jenkin dementikkopäällikköön.
Venäjälläkö taas ei ole?
Ukrainan presidentti on valittu vapailla vaaleilla. Venäjällä Putin on kaapannut vallan ja siellä on novitsok-demokratia.
Yllättävää , että ollaan jo näin pitkällä uhanalaisten lahottajien siirtoistutuksissa. Nuo Punaisen kirjan vanhojen havupuumetsien uhanalaiset lajit n. 150 lajia vain pitäisi sitten kirjasta löytää.
Tästä ei vanhojen metsien suojelijat tykkää.
Tuossa tarkastelussa oli helttasienet ja tatit. Sivut 208-232.
Punaisen kirjan 2019 sivulta 233 alkavat kääväkkäät ja niitä olen käymässä myos läpi.
Kävin läpi kaikki Punaisen kirjan 2019 helttasienet ja tatit. Sivut 203-232.
Arvioituja lajeja oli 1961 kpl, joista oli LC (elinvoimaisia) 1295 kpl (66%) ja uhanalaisia 232 kpl (CR (äärimmäisen uhanalaiset), EN (erittäin uhanalaiset) , VU (vaarantuneet)). Uhanalaisiin ei kuulu luokka NT (silmällåidettävät)
Suuri osa luokista oli DD (puutteelliset tiedot) ja loput NT (silmälläpidettävät), Na (arviointiin soveltumattomat), NT (arvioimatta jätetyt).
Kirjasin ylös vain uhanalaiset kangasmetsien (talousmetsien) Mk-lajit, joita löytyi yhteensä viisi.
– Seittivahakas, Taigatatti, Karvalahorusokas, Aarniukonsieni, Lystiseitikki.
————————————-
Seittivahakas /uhanalaisluokka eri arvioinneissa (EN) 2019, (EN) 2010, (CR) 2000.
-eli laji on yleistynyt vuoden 2000-arviointiin nähden, mutta edelleen erittäin uhanalainen ja havaintoja 16 kpl Hämeen suunnalla
– runsaammin lajia esiintyy Etelä- Ruotsissa ja Norjassa, Itävallassa ja Itä-Kanadassa eli on erilaisen ilmaston laji ja Suomessa elinympäristönsä äärirajoilla ja esiintyykin vain eteläisessä Suomessa.
On kyseen alaista, että vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun on erilaisen ilmaston laji.
—————————————
Taigatatti / uhanalaisuus (EN) 2019, (EN) 2010, ei arvioitu 2000. Havaintoja 17 vain itäisessä Pohjois-Suomessa.
– Ei esiintymiä muualla Euroopassa. Uralilla esiintymä samoin USA-Kanada rajalla idässä.
On kyseen alaista, että vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, sillä havaintojen suunnalla on jo laajat suojelualueet, mutta ei yhtään yleisempi.
——————————————-
Karvalahorusokas / uhanalaisuusluokka (VA) 2019, 2010,2000. Havaintoja Suomessa 67 kpl muualla Suomessa, muuta ei pohjoisessa Lapissa.
-yleinen etelämpänä Etelä-Ruotsissa, Englannissa, Keski-Euroopassa.
On kyseen alaista, että Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun on elinvoimainen vain paljon etelämpänä.
—————————————
Aarniukonsieni / uhanaisuusluokka (CR) 2019, 2010, 2000. Havainnot 13 kpl Hämeessä.
– Ei esiintymiä muualla Euroopassa. Vain pari muuta esiintymää Siperiassa ja Brittiläisessä Kolumbiassa.
On kyseen alaista, että laji runsastuisi vanhojen metsien suojelulla vain Suomessa, kun on niin harvinainen muutenkin maailmalla.
——————————————-
Lystiseitikki / uhanalaisuusluokka (VU) 2019 eikä aikaisempia arviointeja ole. Nyt otettu uutena löytönä Punaiseen kirjaan. Kaksi havaintoa pohjoisessa itärajalla Sallassa ja Kuhmossa. Molempien löytöpaikat mahdollisesti luonnonsuojelualueilta.
– hyvin harvalukuinen ja harvinainen laji maailmalla. Vain muutamia esiintymiä Etelä-Norjassa ja Etelä-Saksassa.
On kyseen alaista, että vanhojen metsien lisä suojelulla saataisiin laji yleistymään, kun ei ole yleisempi suojelualueillakaan, mistä löydetty.
Täällä Metsähallitus 1950-luvulla uudisti kangasmetsiä männylle kulottamalla. Puut näyttivät jäävän lyhyemmiksi kuin mitä hakatut 25m. Parikymmentä vuotta sitten kulotusalueet lannoitettiin typellä. Nyt näitä metsiä hakataan. Puut eivät ole oikein laadukkaista.