Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Käytä tutkimuksen lopputuloksia, eikä omia tulkintoja, kiitos. Taitaa olla kyllä ihan turha toivo.
Nuo vähän korkeammat luvut MetsäVesi-raporttiin nähden eivät muuta mitään, sillä ovat vain uusi arvio vanhoista luvuista ajan henkeen. Mitään uusiä mittauksia ei ole tullut tuon Finer ym Vesitalous 1/2016 julkasun jälkeen, vaikka oli ensimmäinen pitkässä seurannassa.
Tässäkin Niemisen ym tukimuksessa 2021 TOC-päästöistä yritetään alkuun tehdä numeroa, vaikka sanotaan, että happosateiden loppuminen on nostanut vesien tummuusastetta. Englannissa vesiin TOC-kuorma noussut 2-kertaiseksi.
We found about 14 mg l-1 higher TOC concentrations in streams discharging from drained than undrained sites in southern latitudes, and about 8 mg l−1 higher concentrations from drained sites in northern latitudes.
Mutta sitten lopussa perutaan kaikki. Pitäisikin tutkia kuinka suuri osa ojitusten TOC-lisäkuormasta tulee niillä kasvavasta metsästä. Luonnon soillahan ei kasva puita ja maapäästöjähän tässä verrataan.
The results also supported earlier findings in that the increase in forest cover and biomass (“greening effect”) that has occurred in northern areas during the last decades may have contributed to increasing TOC trends (Finstad et al., 2016)
Käänös: Tulokset tukivat myös aiempia havaintoja siinä, että pohjoisilla alueilla viime vuosikymmeninä tapahtunut metsäpeitteen ja biomassan kasvu (”vihertymisvaikutus”) on saattanut vaikuttaa orgaanisen kokonaismäärän (TOC) trendien kasvuun (Finstad et al., 2016).
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0048969720376294?via%3Dihub
OK. Sama tytkijaryhmä kuin MetsäVesi-raportissa 2020 on julkaissut uuden arvion vuonna vuonna 2021 ajan hengessä. Ilmasto lämpenee. Valtioneuvoston julkaisema MetsäVesi-raportti taitaa kuitenkin olla edelleen viranomaiskäytössä.
This was done by formulating statistical equations between streamwater concentrations and climate, soil, forest management and runoff variables and spatial data on catchment characteristics.
Käännös.Tämä tehtiin laatimalla tilastollisia yhtälöitä purovesien pitoisuuksien ja ilmaston, maaperän, metsänhoidon ja valunnan muuttujien sekä valuma-alueen ominaisuuksien paikkatietojen välillä.
Alla viitataan viranomaisten käytössä oleviin typen ja fosforin tietoihin jotka ovatkin 2-kertaiset, mutta Valtioneuvoston julkaisema MetsäVesi-raporttiin 2020 verrattuna vain vähän suuremmat. Sama viittaus löytyyy MetsäVesi-raportistakin.
Our new forest management export estimates for N and P are more than two times higher than the old estimates used by the environment authorities.
Käännös. Uudet metsänhoidon typen ja fosforin kuormitusarviomme ovat yli kaksi kertaa korkeammat kuin ympäristöviranomaisten käyttämät vanhat arviot.
Yllä oleva linkki ei perustu uusiin mittauksiin, vaan uuteen arvioon ilmaston lämpenemisen vaikutuksista, kuinka se on nostanut kuormitusarvoja. Tuskinpa tästä syystä luonnontilaisten ja ojitettujen soiden kuormitussuhteet ovat muuttuneet, josta on olemassa Leena Finerin ym mittauksiin perustuva aiheisto Vesitalous lehdessä 1/2016.
Hesarin Siikaladen kommentti.
Matti Ylhäisi: ”””Vieläkin pidän käsittämättömänä että aikanaan valtio on käyttänyt valtavia määriä rahaa siihen että maita ja mantuja on ojitettu, ilman mitään järjellistä syytä. Ekotuho on valtava, ja olemme maksaneet siitä. Käsittämätöntä…”””
Matti Ylhäisillekin sama kommentti käy kuin Toni Amnellille.
Lainaus MetsäVesi-raportista 2020.
MetsäVesi-hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa arvio orgaanisen hiilen luonnon huuhtoumasta ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Aiemmin Kortelainen ja Saukkonen (1998) arvioivat 22 pienen valuma-alueen aineistoon perustuen, että metsistä tulevan orgaanisen hiilen kokonaiskuormitus on Suomessa 1,8 Mtn/v. Sallantaus (1985, 1988) puolestaan arvioi sen suuruudeksi n. 1,5 Mtn/v. Nämä arviot ovat samaa suuruusluokkaa kuin tässä hankkeessa tehdyt orgaanisen hiilen kokonaiskuormitusarviot.
Kyllä tätä TOC-luonnonkurmaa 1,84 milj.tn/v onkin pidetty salassa näihin päiviin saakka niin, että pääsi syntymään vesien tummumisestä joka paikkaan hoettu valheellinen käsitys, jota näkyy Toni Amnellkin hokevan, että vain suo-ojituksilta tulee kaikkia vesiä tummentava humus.
kommentoimaan toc-päästöjä niin ehkä ilmaisun ”ojien tukkiminen lisää vesiä tummentavaa TOC-kuormaa, kun taas ojitus näkyy reilusti vähentävän sitä”
Tämän pitää paikkansa, että ojien tukkiminen lisää metaanipäästöjä ja TOC-päästöjä.
Toisessa väitteessä sallittaneen vähän iskun makua ja pitää paikkansa ainakin valuma-alueilta tulevan pintavesien osalta, mutta kiintoainepäästöt turvemaiden ojitukilta ovat suuremmat.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkissä puolet metsätaloudenkin valuma-alueista on luonnontilaisten valuma-alueiden tasolla, joten nuo suuremmat pistekuormittajat voitaneet korjata aina hakkuiden yhteydessä esim. juuri pirstomalla isoa valuma-aluetta pienepiin osiin nostamalla turpeesta kasatun ojapadon avulla veden pintaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/fce3455c-0020-4d15-8d81-6e10e2947632
Raisa Mäkipää saa täyslaidallisen allekirjoittaneilta.
On erikoista, että Ilmastopaneeli ei ole kiinnittänyt huomiota maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen suuriin epävarmuuksiin, kirjoittavat Marjo Palviainen, Annamari Laurén, Paavo Pelkonen ja Erkki Tomppo.
Ylen aihetta koskevilla sivuilla Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipään väite ”Metsänomistaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen aiheuttamistaan päästöistä, vaan negatiiviset vaikutukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi” on hämmentävä. Eihän metsänomistaja saa rahallista korvausta omistamiensa metsien hiilinielustakaan, vaan ne luetaan kasvihuonekaasuinventaariossa valtion omaisuudeksi. Metsänomistaja maksaa veroa jokaisen myymänsä puuerän tuloista 30 tai 34 prosenttia, pääomatuloistaan riippuen.
Lisäksi Mäkipää jättää huomioimatta metsätalouden ja metsäteollisuuden kerrannaisvaikutukset alue- ja kansantaloudelle.”Metsänomistaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen aiheuttamistaan päästöistä, vaan negatiiviset vaikutukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi” on hämmentävä.”
Tämä ei ole enää hämmentävää, vaan törkeää vihreää roskaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f5c7e0c5-6d49-44a9-ba6b-cc8abaa09a87
Järki voitti ja huuhaa kärsi rökäletappion.
Nyt tarvitaan kriisiapua Hesarissa?
Vielä Taulukko 5 ruotimista.
Taulukko 5 esittää alunperin kahdelle metsätyyppille (vanhat ja muut metsät) ominaisten lajien uhanalaisuutta, mutta sisältää niin paljon muutakin informaatiota, ettei iki maailmassa olisi osannut kuvitella.
Muiden metsien (pois lukien vanhat metsät) arvioitujen lajien 8336 uhanalaisia (CR, EN,VU) lajeja on 523 ja näiden muiden metsien lajien uhanalaisuus on vain 523/8336= 6,3 %
Jos ottaa mukaan vanhat metsät, niin Suomen metsien lajien uhanalaisuus on 833/9499=8,8%.
Yllättävää. Suomen metsien monimuotoisuus heikkenee vanhojen metsien mukana ollessa.
Vanhoihin lehtoihin on tyrkätty 246 lajia kaikista arvioiduista 2723 lehtolajista vain 9%, jotka varmasti löytynevät muista lehtometsistäkin.
Empä enää yhtään ihmettele Luontopaneelin suositusta, että vanhoja lehtoja ei pitäisi päästää kehittymään.
