Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämä sama keskustelu käytiin jo aiemmin kertaalleen? Ei maapallonlaajuista ilmastonmuutosta voi katsoa vain täältä meidän näkövinkkelistä ja pelkästään lämpöaikasarjasta, tai voi tietenkin, mutta kuva on vajaa.
Täältä voi sitten katsoa ilmaston muutosta pitemmältä ajalta.
Sitä en väitä, etteikö Suomen ja maapallon ilmasto olisi lämmennyt pienen jääkauden jälkeen ja että voi lämmetä lisääkin, vaan sitä ettei lämpeneminen johdu hiilidioksidista. Ensin lämpenee ja sitten CO2-pitoisuus nousee. Tuolle Tiihosen USAn lämpötila-käyrälle yritin löytää muualta tukea eli että 1930-luku olisi lämpimämpi kuin mikään vuosikymmen sen jälkeen. Sille ei löytynyt tukea. USAssa 2000-kymmenluku on pari F-asteta lämpimämpi.
Tässä Keski- Englannin manipuloimaton mittausarja vuodesta 1659, joka osoittaa lämpenemisen todeksi Pienestä Jääkaudesta eikä johdu CO2:n noususta.
https://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c0162ff86e0b7970d-pi
Oliko joku erityinen syy valita tarkastelun vertailukohdaksi 1930? Miksi ei 1900 tai 1960?
Vertailu 1930-lukuun siksi, että Suomessa sen jälkeen näyttäisi, ettei ole ollut yhtä lämmintä vuosikymmentä ja siitä sitten johtopäätökset.
Lähetin postia Ilmatieteen laitokselle pitääkö tuo Ahmavaaran linkki paikkansa, kun siinä 0-akselikin on eri paikassa kuin tämän Ilmasto-oppaan linkissä.
Edit: Jos ilmastonmuutoksen ”kohkaamisen” kritiikki on noiden kommenttien, keskustelun yleensä, lähdeaineiston ja lähteiden käytön varassa, niin ei tuo kovin vahvalta suorittamiselta näytä. Vaikka laittaisi kuinka metsälehden vihreän väriset lasit päähän.
Pena lähettää sitten tänne ne oikeat käppyrät.
Mutta pelkään pahoin ettei lähetä.
DOM+SOM)= -7,9 Mtn ja ojitetuilla turvemailla (DOM+SOM)= +4,1 Mtn ja metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) +2,5 Mekv-tn., päästojä n. -7,9+6,5+1,5= -0, 1 Mekv-tn eli 25 milj.ha metsäpohjalta päästöjä tuli 0,004 ekv-tn hehtaarille eli varsin mitätön määrä. (jne.)
Korjataan (-7,9+4,1+2,5)= -1,3 Mekv-tn eli Suomen metsien maapohjat ovat nielu keskimäärin -0,05 ekv-tn/ha.
https://science2017.globalchange.gov/chapter/6/
Linkin kuva 6.3.
Siinä on USAn lämpimät ja kylmät vuodet, jossa voi havaita, että 1930-luvulla oli korkeammat mittauslämpötilat. Tosin ei ole kovin suuresta kysymys vain parista F-asteesta.
Tässä linkki, josta tuo Tiihosen linkkaus löytyy, jossa on tämä USAn keskilämpötila-graafi.
https://beta.oikeamedia.com/o1-132209
Nuo lämpötilakäyrät, mitä olen postannut, ovat vähän arveluttavista lähteistä, mutta Ilmatieteen laitokselta ei ole saatavissa lämpötilatietoja kaikilta mittausasemilta ennen vuotta 1961.
Tässä Ilkka Ahmavaara on löytänyt nuo Suomen lämpötilat Hollannista.
Linkki: https://rantai.fi/2015/12/25/suomen-saatiedot-ennen-60-lukua/
Miksi esimerkiksi Suomen keskilämpötilakäppyröiksi ei kelpaa ilmatieteenlaitoksen aineistot?
Käyhän ne, mutta tuossa ei ole kuin kahden mittausaseman lämpötilakäyrät. Ei siis kuvaa Suomen keskilmpötilaa.
Mittauasemia on jotain 400 kpl.
