Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pena sitten lähettänee USAn numeerisen (ei anomalia) lämpötilagraafin 1990-alusta lähtien tähän päivään saakka.
Epäilen kyllä, että ei lähetä.
Ei pääse kommentoimaan akatemiatutkijan kirjoitusta Helsingin yliopistolehteen.
Kommentoidaan täällä.
Suomen kuten USAnkaan numeeriset kymmenvuosikausien keskilämpötilat ei ole vieläkään saavuttaneet 1930-luvun lämpötilaa.
Ylempi Suomen lustotutkimys käyrä ja alempi USAn.
Näkyykö tuo minun kommentti Pukkalan blogin kommenteissa? Minulla se kyllä näkyy, mutta on vielä kuitenkin hyväksymättä.
Hyvä. Nyt näkyy tulleen lisää AJ:n kommentti eli näkyvät.
Heikosti on kuitenkin kommentoitu.
Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/
Hyvä, että Timppa ja AJ päivystävät hesarissa.
Minä olen haastanut Timo Pukkalaa.
En tiedä näkyy kommentti linkissä, sillä minulle se näkyy, mutta odottaa hyväksyntää.
Siksi laitan kommentin tähän.
””””Hiilivarastojen muutos 15 vuoden aikana varttuneen metsän yläharvennuksen ja avohakkuun jälkeen. Avohakkuun seurauksena puolet metsän hiilivarastosta palautuu ilmakehään. Pitkäikäisiin puutuotteisiin siirtyy vain pienehkö osa elävän puuston koko hiilivarastosta. Hiilivaraston yksikkö on tonnia hiiltä hehtaarilla.””””
Maankäyttösektorilla Lulucf on laskettu metsien maapohjien päästöt Tilasatokeskus linkin taulukko 1.7 sivu 45, jotka olivat vuonna 2019 kivennäismailla (DOM+SOM)= -7,9 Mtn ja ojitetuilla turvemailla (DOM+SOM)= +4,1 Mtn ja metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) +2,5 Mekv-tn.
Suomen koko metsämaapohjan pinta-alalta vuonna 2019 tuli päästojä n. -7,9+6,5+1,5= -0, 1 Mekv-tn eli 25 milj.ha metsäpohjalta päästöjä tuli 0,004 ekv-tn hehtaarille eli varsin mitätön määrä. Yksi m3 runkopuuta (karikkeineen=koko puun biomassa) sitoo jo 1,3 tn hiilidioksidia ja Luken Ilvesniemen mukaan 2,5 tn (metsän hiilestä maan päällä on 40% ja maan alla 60%) Suurimmat päästöt ojittettujen turvemetsien avohakkuilta tulevat reheviltä turvepohjilta (korvet), mutta karuilla turvemaaojituksilla maapohja on yhtä hyvä hiilinielu kuin luonnon suot keskimäärin. Ks. Ojanen-linkki.
Lisäksi ojitukset ovat poistaneet luonnon soiden valtavat metaani-päästöt n. -18 milj. ekv-tonnia per vuosi metsää kasvavalta 6 milj.ha suo-ojitusalalta, joka on myös nielu ja jonka olemassaoloa ei voi kiistää. Ks Ojanen linkki.Blogissa esitetyllä maapohjan hilivaraston pysyvyydellä paremmin jatkuvan kasvatuksen metsissä kuin avohakkuumetsissä ei ole mitään merkitystä. Se on harhaanjohtavaa. Kokonaisuus ratkaisee ei yksittäistapaus.Lisäksi jatkuva kasvatus tuottaa puuta heikommin kuin tasaikäinen kasvatus eikä sovi valopuille koivulle tai männylle ja johtaa parin kolmen harvennuksen jälkeen kuusettumiseen. Jatkuvaa kasvatusta on perusteltua harjoittaa vain muista syitä kuin hiilen sidonta esim. maiseman suojelu puistometsissä ja vesistöjen rannoilla.
https://www.stat.fi/static/<wbr />media/uploads/yymp_kahup_1990-<wbr />2020_2021_23462_net.pdf
https://tuhat.helsinki.fi/ws/<wbr />portalfiles/portal/65329323/<wbr />Akatemiaklubi_160316_Paavo_<wbr />Ojanen.pdf
https://docplayer.fi/<wbr />110805694-<wbr />Metsankasvatuskelvottomien-<wbr />soiden-kasvihuonekaasupaastot.<wbr />html
Laitetaan tämäkin, kun tuli kirjoitettua, vaikka menee vähän ohi aiheesta.
Rautateitä on mainostettu ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona, mutta sähkön hinnannousu on ainakin osin tekemässä tyhjiksi nämä argumentit. Saksassa on viime vuodet pyritty sähköistämään vähäisen liikenteenkin radat.
Saksa on sotkenut asiansa pahiten kaikista EU-maista. Karmeus on paljastunut nyt Ukrainan kriisin yhteydessä.
Pieleen mennyt energiapolitiikka, jolla Saksa on suomettanut itsensä ja sitonut itsensä Venäjän etupiiriin maakaasulla ja joutuu nyt koko EUn silmissä epäillyksi, onko Saksasta tullut Venäjän liittolainen. Onko Putin kaavaillut Saksan diktaattoriksi ensistä liittokansleri Gerhard Schröderiä, joka on Nord-Stream kaasuyhtiön hallituksen puheenjohtaja? ja on vielä Putinin sisäpiiriä.
Luottamuksen palauttamisen hinta olisi maakaasun oston lopettaminen kokonaan Venäjältä ja Nord-Stream yhtiöstä vetäytyminen, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Saksa on kieltänyt Ukrainan sotilaallisen avun ja näyttää olevan jo Gerhard Schröderin määrittelemälla ulkopoliitisellä linjalla.
Hyvä, että Timppa ja AJ päivystävät hesarissa.
Minä olen haastanut Timo Pukkalaa.
En tiedä näkyy kommentti linkissä, sillä minulle se näkyy, mutta odottaa hyväksyntää.
Linkki: https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/
Siksi laitan kommentin tähän.
””””Hiilivarastojen muutos 15 vuoden aikana varttuneen metsän yläharvennuksen ja avohakkuun jälkeen. Avohakkuun seurauksena puolet metsän hiilivarastosta palautuu ilmakehään. Pitkäikäisiin puutuotteisiin siirtyy vain pienehkö osa elävän puuston koko hiilivarastosta. Hiilivaraston yksikkö on tonnia hiiltä hehtaarilla.””””
Maankäyttösektorilla Lulucf on laskettu metsien maapohjien päästöt Tilasatokeskus linkin taulukko 1.7 sivu 45, jotka olivat vuonna 2019 kivennäismailla (DOM+SOM)= -7,9 Mtn ja ojitetuilla turvemailla (DOM+SOM)= +4,1 Mtn ja metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) +2,5 Mekv-tn.
Suomen koko metsämaapohjan pinta-alalta vuonna 2019 tuli päästojä n. -7,9+4,1+2,5= – 1,3 Mekv-tn eli 25 milj.ha metsäpohjalta nielua tulee 0,05 ekv-tn hehtaarille. Yksi m3 runkopuuta (karikkeineen=koko puun biomassa) sitoo jo 1,3 tn hiilidioksidia ja Luken Ilvesniemen mukaan 2,5 tn (metsän hiilestä maan päällä on 40% ja maan alla 60%) Suurimmat päästöt ojittettujen turvemetsien avohakkuilta tulevat reheviltä turvepohjilta (korvet), mutta karuilla turvemaaojituksilla maapohja on yhtä hyvä hiilinielu kuin luonnon suot keskimäärin. Ks. Ojanen-linkki.
Lisäksi ojitukset ovat poistaneet luonnon soiden valtavat metaani-päästöt n. -18 milj. ekv-tonnia per vuosi metsää kasvavalta 6 milj.ha suo-ojitusalalta, joka on myös nielu ja jonka olemassaoloa ei voi kiistää. Ks Ojanen linkki.Blogissa esitetyllä maapohjan hilivaraston pysyvyydellä paremmin jatkuvan kasvatuksen metsissä kuin avohakkuumetsissä ei ole mitään merkitystä. Se on harhaanjohtavaa. Kokonaisuus ratkaisee ei yksittäistapaus.Lisäksi jatkuva kasvatus tuottaa puuta heikommin kuin tasaikäinen kasvatus eikä sovi valopuille koivulle tai männylle ja johtaa parin kolmen harvennuksen jälkeen kuusettumiseen. Jatkuvaa kasvatusta on perusteltua harjoittaa vain muista syitä kuin hiilen sidonta esim. maiseman suojelu puistometsissä ja vesistöjen rannoilla.
Linkit seuraavissa postauksissa.
Metlan Muhoksen Tahvolan tilan pelloille istetut siperian lehtikuuset ovat parhaimpina vuosinaan kasvaneet yli 20 m3 /ryhmä/ha. Mitä minulla on ollut täällä lehtikuusia muutamia kappaleita kuusentaimikohin istutettuna, niin kasvu on ollut vertailtuna, lehtikuusi pituus 12m rkl=20cm, kuusi pituus 7m rkl=10cm.
Omat ovat samaa alkuperää kuin Metlalla. En ole enää aivan varma oliko alkuperä Kuhmon ”Moisiovaaralta”. Kuhmosta joltain vaaralta kuitenkin.
