Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Alue on iso. Ei kannattaisi päästää soistumaan. Eikö ole mahdollista viedä vesiä naapurin rajalla jonkun toisen metsänomistajan maiden läpi kauemmaksikin? Kyllä tuolle kannattaa kaivaa ojaa pitemmästikin. Olisi hyvä paikka padottaa pohjavesi vaikka 0,6m tasolle ja eikä kuivuus koskaan vaivaisi.
Eräänä syksyisenä iltana otin ison terävän istutuskuokan, allas madaltui 20 cm… paksusammal ja musta pirunpiukka mullantapainen.
Naapurin puolellako?
Pesonen mainitsee myös toisen syyn.
Ensimmäisenä Pesonen mainitsee Ylen haastattelussa verotuksen ja suomalaisen metsäkeskustelun.
Lyhyesti sanottuna vihervasemmiston vuoksi biolaitos meni Hollantiin.
https://yle.fi/uutiset/3-12290135
Suomi on valitettavasti niistä sivussa ja muutenkin kaukana kaikesta.
Siksi kaikki kutannukset pitäisi olla alemmat Suomessa kuin Keski-Euroopassa ei korkeimmat.
Ei Suomessa voi työaika olla 100 tuntia lyhyempi kuin Saksassa, vaan ainakin ensin sama, jota UPM nyt vaatii.
Pesonen sanoo, että tuotteiden toimitusvarmuus Suomessa ei ole kohdallaan. Eli kaksi biolaitosta Suomessa olisi riski. Mitään ei saatasi Suomesta markkinoille, kun AKT lopettaa viennin. Nyt ainakin toisesta saa toimitettua tulevaisuudessa aina.
Suomeen voi investoida riskittä googlen kaltaisia palvelukeskuksia, joissa tuote ohittaa satamat valokuiduissa. Sitä ei pysty AKT katkaisemaan.
Aegolius: Tällä tahdilla meillä on yli 10 kuutiota kuollutta puuta hehtaarilla vuonna 2032.
Kuollutta maapuutahan tulee Suomen metsiin kymmeniä miljoonia kuutioita hakkuissa joka vuosi. Järeämpiä pystypökkelöitä voisi tehdä esim. toisessa harvennuksessa männyistä ja koivuista jotain puolikymmentä hehtaarille ja ne sitten olisivat pystyssä pitempään. Aina on lenkotyveä sen verran joka hehtaarilla, josta tyvitukkia ei tule ja sen osan puusta voisi jättää lahoamaan.
Tämä nykyisten jättöpuuryhmien ja riistatiheiköiden lisäksi kävisi minulle.
Ei löydy.
Minun asia oli että, kun ruiskutin vesakon turvepohjaiselta penkkatieltä glyfosaatilla, nyt monena vuonna sen jälkeen on ollut tuolla paljaalla pinnalla paljon sieniä syksyisin.
Glyfosaatti ei siis vaikuttanut sinirihmastoihin eikä penkkatien ojaluiskassa kasvavien mäntyjen ja koivun taimien kasvuun mitenkään haitallisesti.
