Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Polttoaineen hinta jo yli 2 €. Liika viherryttämisinto EU;ssa ja Suomessa vaikuttaa jo selviytymiseen tavan maksuista monella.
Suomessa kaikki on valhetta.
Suomen ilmaston hätätilä on valhetta kuten kaikki muukin. Suomen kasvihuonekaasutase on jo positiivinen, kun kaikki nielut lasketan mukaan.
Valhetta, että hallituksen tarvitsi julistaa ”maailman kunnianhimoisin ilmastotavoite”.
Suomen keskilämpötila ei ole noussut 100 vuoteen. 1930-luku on tähän mennessä ollut lämpimin vuosikymmen.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/1930-luku%20l%C3%A4mpimin_tiedostot/suomi-vuodesta-61-1.png
Lapissa sama juttu.
Siellä keskilämpötila on 100 vuoden takaisella tasolla ja pohjoisessahan vielä lämpötilan olisi pitänyt nousta moninkertaisesti.
Jalkanen mm. kritisoi haastattelussa hallitustenvälistä ilmastopaneelia IPCC:tä. Hänen mukaansa on ”karmeaa”, etteivät kriittiset tutkijat saa ääntään kuuluviin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoselk%C3%A4tikka#/media/Tiedosto:Dendrocopos_leucotos_distr.png
Valkoselkätikka Suomesssa on elinympäristönsä äärirajalla.
Sitä ei löydy edes Venäjän Karjalasta, josta luulisi löytyvän lahokoivumetsiä.
Tälle lajille ei kannata perustaa suojelualueita, koska niistä ole mitään hyötyä.
https://mmm.fi/blogit/-/blogs/metsat-ja-luontokato
Kehityksen suunta on siis oikea, ja olemme jo lähellä metsien luontokadon pysäyttämistä.
Hyvin sanottu.
Blogissa ollaan jo ihan jalat maassa tosin pelokkaasti selkä kyyryssä verrattuna luontojärjestöjen näkemyksiin ”Kuudes sukupuutto hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin”.
Tuokin on mainittu, että metsien arvioiduista lajeista vain 9% oli uhanalaisia, mutta se tärkein eli 91% oli elinvoimaisia loistaa poissaolollaan. Luotojärjestöt ei voi sanoa elinvoimaisuudesta yhtään mitään, sillä lajien 90% elivoimaisuus olisi räikeässä ristiriidassa heidän muun sanomansa kanssa, vaan tulee keskittyä paisuttelemaan lajien uhanalaisuutta.
Samoin se puuttuu, että suurin osa uhanalaisista lajeista eli n. 2350 kpl on pienalaisissa elinympäristöissä yhteensä muutama % metsien pinta-alasta (lehdot, kalliot, perinneympäristöt, rannat, tunturipaljakat jne), jotka jo nyt ovat hakkuiden ulkopuolella. Näille uhanalaisuuksille ei voi oikein tehdä mitään, jos ei sitten ala kasvattamaan niitä kasvihuoneissa ja istuttamaan niitä omiin elinympäristöihinsä.
Uhanalaisia talousmetsälajeja on n.300 kpl, joista voi tiputtaa puolet pois heti, sillä kaikkien uhanalaisuus ei johdu hakkuista tai lahopuusta, vaan on paljon muitakin syitä. Lajien luontainen elinvoimaisuus vaihtelee eli on laskua ja nousua. Laji on elinympäristönsä pohjoisrajoilla, mutta etelämpänä runsaslukuinen ja voi kadota Suomessa pitemmäksi ajaksi milloin vain. Taudit. Viholliset.
Kasvitieteilijä Ilkka Kytövuori on lausunut: ”Jotta laji voi päätyä uhanalaisten listalle, sen pitää ensin jostain syystä runsastua niin, että se yleensä löydetään.”
Paveka: Teollisuudessa palkkakustannusten osuus ei ole niin merkittävää muiden kulujen rinnalla.
Ei sinne päinkään.
Voidaan sanoa, että metsäjalosteen kutannukset ovat yksinomaan palkkakustannuksia, kun vientihinnasta vähennetään yritysvoitto.
Hyvin pärjää tällä tiedolla että, kun Suomessa korotetaan palkkoja 100% enemmän kuin kilpailijamissa, niin sellusta pitää saada 2-kertainen hinta maailmanmarkkinoilla, että sen tuottaminen Suomessa oli kannattavaa.
Miten pitäisi ajatella Nesteen dieselin tuotannosta? Olisiko se 90%:sti päästötöntä 3 milj.tn/v rajaan saakka yhdessä 3 milj.tn/v fossiilisen dieselin +3 milj.tn/v biodieselin tuotannon kanssa vai vain 45 %:sti päästötöntä.
Jos biodieselille laskee 90% päästöttömyyden. (Näkyy olevan linkeissä enintään 90%)
Biodieselin raaka-aineelle palmuöljylle on tietenkin olemassa 100%:nen nielu.
Nesteen fossiilisen dieselin tankkaaja voinee sanoa olevansa ympristöystävällisempi kuin muiden tuottajien dieselin tankkaajat, joilla on vain fossiilista dieseliä tuotannossa.
Palmuöljyn tuotantoon tarvitaan palmuviljelmiä, joiden kasvattamiseksi raivataan sademetsää. Raivattu sademetsä pienentää hiilinieluja ja aiheuttaa raivaamisen seurauksena enemmän haittaa, kuin mikä hyöty saadaan palmuöljypohjaisen dieselin päästöistä.
Nesteen biodieselin valmistusta vastustetaan näin.
Eikö sademetsän raivaaminen palmuöljytuotantoon vastaa metsien avohakkuuta ja uudistamista palmuöljypuilla ja hakkuita taas vastaa palmuöljysadon vuotuinen korjuu. Palmuöljyviljelmä varmasti sitoo enemmän CO2 ilmasta kuin jo vakiintunut vanha sademetsä, joka ei enää kasva, joten väite ”raivattu sademetsä pienentää hiilinielua” on puppua. Lisäksi palmuöljyviljemäa voisi verrata jatkuvaan kasvatukseen, kun sitä ei tarvitse uusia vuosittain sadon korjuun jälkeen ja sitten päälle vielä biodiesel, joka korvaa fossiilisia, sillä palmuöljyviljelmän puiden kasvu vastaa taas vuotuista hakkuusäästöä.
Netseen biodiesel on parempi ratkaisu ilmastonmuutoksen estäjänä kuin vanha sademetsä, joita tietenkin pitää säilyttää koskemattomana riittävä määrä monimuotoisuuden vuoksi.
Neste tuottaa yhteensä 3 milj.tn biodieseliä, joka vastaa Suomen dieselin käyttöä, mutta menee etupäässä maailman markkinoille.
Porvoossa tuotetaan 0,4 milj.tn biodieseliä ja päälle lentokoneille kerosiiniä.
Energian saanti Venäjältä voi olla uhattuna, jos sota Ukrainassa syttyy. Tällaisia aikoja eletään nyt.
Hallituksen pitäisi heti ottaa kantaa ensi kesän turpeen varmuusvarastojen nostamiseksi rajusti. Samassa yhteydessä turpeen status myös muutettava uusiutuvaksi.
Huolestuttavalta näyttää.
Oikea istusharvuus ruutuun 2…2,5 m, taimikon tasaikäisyys ja vähintään 1 ha koko ovat parhaat keinot estää lumituhoja ensiharvennukseen asti.. Tämän on tullut todettua, kun olen nyt pukkinut lumia taimikoista ja isomistakin ensiharvennusikäisistä. Puun pituuden ollessa 10m, sen RK-läpimitan on oltava vähintää 13cm ja puun vielä suora ja tasaoksainen, niin kestää nämäkin lumikuormat.
Taitaa olla tulossa helpotusta keksiviikkona koko läntiseen Suomeen, kun lämpötila nousee joksikin aikaa nollan yläpuolelle.
Opponoin kahta asiaa.
1. Määräaikainen suojelu on hölmöläisen peiton jatkamista.
Metso-ohjelmahan on juuri tuota. Kun vanhoja metsiä ei tarvitse suojella lahopuun vuoksi, kun hoituu muillakin menetelmillä, niin minusta voisi jatkaa jo vanhempien ja puustoisten metsien olemassaoloa näin vapaaehtoisesti ja korvaten se, että satunnainen metsässä liikkuja pääseen nauttaimaan talousmetsien komeudesta.
2. Ei voida varmuudella sanoa että 90 % metsälajeista olisi elinvoimaisia, kun asiaa ei tunneta tarpeeksi hyvin.
Ei voidakaan. Mutta luku lienee toistaiseksi hyvä arvio. Tuonhon 90%:iin eivät sisälly silmälläpidettävät lajit, mutta eivät ne sisälly myöskään uhanalaisiin.
Luontojärjestöt eivät halua ihmisten tietävän kokonaisuutta metsien tämän hetken monimuotoisuudesta eli arvioiduista lajeista oli elinvoimaisia n. 90% ja loput n. 10% uhanalaisia.
Punaisessa Kirjassa 2019 mainitaan se monessa paikassa. Se miksi tämä halutaan siellä salata on ymmärrettävää.Ihmiset saattaisivat sanoa, että nuo luvuthan ovat loistavat ja se saattaisi puhkaista viritetyn monimuotoisuuskuplan.
Tarkensin tuota postaustani (jota AJ lainannut) ja sitä voi kuka tahansa itse tarkistella Punaisesta Kirjasta 2019 suvuilta 30..42.
Minua selkeytti paljon se, että metsälajeihin ei lueta näitä pienalaisten kasvuympäristöjen lajeja kuten rantojen, vesien, kallioiden ja kivikoiden, perinneympäristöjen ja soiden. Sivu 39. Ja myös se, että metsälajitkin on jaoteltu eri elinympäristöjen mukaan kuten lehdot, harjut, paahderinteet ja paloalueet, jotka nekin ovat pieni alaisia sekä sitten talousmetsät, joissa oli nuo n. 297 uhanalaista lajia, jotka ovat n.10% kaikista talousmetsien arvioiduista lajeista. Talousmetsien lajien uhanalaisuuteen on varmasti monia muitakin syitä kuin metsien käsittely, joten hakkuiden vuoksi uhanalaisia on paljon vähemmän ja sen selvittäminen lienee jo vaikeampaa.
Tuo suurin uhanalaisten lajien määrä 2370 kpl (2667-297) löytyvät hyvin pieneltä alalta Suomessa vain muutama prosentti ja ne kaiken huipuksi ovat muualla kuin talousmetsissä ja hakkuiden ulkopuolella.
Miten niitä lajeja voi auttaa runsastumaan talousmetsiä suojelemalla?Eteläisessä Suomessa voi tietenkin jo näkösyistäkin vapaa ehtoisesti suojella järeitä metsiä esim. Metso-ohjelmalla määräajaksi 10..20 vuotta. Korvausta vastaan tietenkin.
