Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kestävän kehityksen kannalta väen väheneminen on etu, koska mitä vähemmän porukkaa, sitä vähemmän kulutusta, sitä vähemmän tarvitaan luonnonvaroja ja sitä vähemmän tulee ympäristöhaittoja.
Suomessahan näitä haittoja ei ole kuin mielikuvituksissa. Minä en ainakaan ole huomannut.
Hyvä vastaus Juhani Tammelinille.
Lahopuusta voisi aina mainita, kuika paljon sitä tulee vuosittain hakkuista n. 30..40 milj.m3. Siitä en ole nähnyt mainintaa missään. Määrä ei liene ihan merkityksetön.
Tässä Seppo Vuokon vastaus monimuotoisuus hösötykselle.
Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867
Lueskelin Punaista Kirjaa 2019 kohdasta ”Metsälajien uhanalaisuus” sivu 42.
Tässä tilastoyhteenveto:
Uhanalaiset lajit käsittävät luokat: CR= äärimmäisen uhanalaiset. EN= erittäin uhanalaiset ja VU= vaarantuneet. Uhanalaisiin eivät kuulu Nt= silmälläpidettävät ja DD= huonosti tunnetut lajit.Arvioituja lajeja Punaisessa Kirjassa 2019 oli 22418 kpl, joista uhanalaisia oli 11,9% eli 2667 kpl.
Uhanalaisista lajeista metsälajeja oli 833 kpl ( 31,2% kaikista uhanalaista lajeista 2667).Loput 2667-833=1834 kpl (sivu 38) olivat elinympäristöissä seuraavasti: Perinneympäristöt 24,4%, tunturipaljakat 11.6%, kalliot ja kivikot 11,2%, rannat 10,6%, vedet 5,8%, suot 4,5% ja tuntematon 0,6% siis uhanalaisista lajeista 2667 kpl. Ovat pieni alaisia elinympäristöjä, jotka ovat jo hakkuiden ulkopuolella.
Metsien uhanalaista lajeista 833 kpl oli lehdoissa 45,3%, harjumetsissä 9%, paahteisissa rinteissä 7%, paloalueilla 3% yhteensä 64,3 % ja loput talousmetsissä 35,7 % .Näillä pien alaisilla elinympäristöillä lehdot (1% pinta-alasta), harjut, paahteiset ja paloalueet, uhanalaisia lajeja oli yhteensä 0,643*833= 536 kpl.
Talousmetsissä uhanalaisia lajeja on 0,357*833= 297 kpl ja arvioituja metsälajeja 42,5 % (sivu 39)kaikista arvioiduista 22418 lajista oli 9528 kpl. Tuota arvioitujen metsälajien lukua pitänee vielä vähentää suhteella 297/833*9528 ja saadaan talousmetsälajien lukumääräksi 3397 kpl.
Talousmetsien uhanalaisia lajeja oli 297/3397*100= 8,7 % ja elinvoimaisia lajeja 92,3% kaikista arvioiduista.
Mitään ylimitoitettuja metsien suojelutoimia ei tarvita.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008504351.html
Onko kukaan täältä yrittänyt kommentoida?
Putelle tuli ikävä ja iso ongelma kesken hyvän Ukraina casen.
Taitaa Putin olla alakynnessä, kun tapaa Bidenin. Bidenin tarttee vain ilmoittaa, että USA rahoitaa Kazakstanin kapinallisia ja odottaa uuden hallinnon Nato-anomusta. Ne 100 000 miestä Ukrainan rajalla lähtee kiireen vilkkaa estämäänkin Naton leviämistä Kazakstaniin.
metsänhoidon professori Heli Peltola Joensuusta
Valtioneuvosto asettaa tieteellisen ja riippumattoman ilmastopaneelin ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi.
Puuttuukohan tuosta lauseesta sana ”hänet”.
Ilmastopaneelin mieliaihe on jo pitempään ollut ennallistaminen eli soistaminen. Senkään juuri painvastaisia vaikutuksia ei siellä ymmärretä. Lopputulos on kovat metaanipäästöt, joita ojituksilla ei ole. Näillä karuilla soiden ojituskohteilla ei ole maapäästöjäkään, vaan ovat yhtä hyviä hiilen sitojia kuin luonnon suot, vaikka eivät puuta kasvaisikaan. Nuo ennallistamiset voisi hyväksyä, jos vastaava määrä luonnon matalaturpeisia soita ojitettaisiin metsää kasvanaan.
