Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Keskuselussa Jani Mäkelän viesti oli, että neutraaliustavoitteeseen ei tulla pääsemään näillä laskelmilla.
Anderssonin ehdotus metsien iän kasvattaminen ei tuo mitään muuta kuin kasvun alenemista, sillä Lukehan jo kertoi, että metsien kasvun este viime vuosina on ollut metsien vanheneminen. Metsiä pitäisi siis hakata vanhasta päästä enemmän.
Krista Mikkoselle sopisi hakkuiden vähentäminen, tehtaiden sulkemiset ja laman syventäminen.
Tarkoitin tätä muuntokertoimista, että vuonna 2023 metsien kasvun kokonaisbiomassan CO2-sidonta lasketaan 1,245 kertoimella 1,245*104=-129,48 Mtn ja poistuman kokonaisbiomassan CO2-sidonta tulee kertoimella 1,34*runkopuupoistuma eli se oli 1,34*86,8= -116,28 Mtn.
Siis hakkuusäästöön 17,2 Mm3 CO2-nielu oli 129,48-116,28= -13,2 Mtn, kuten Luke ilmoittaa vuodelta 2023.
Poistuman kerroin oli reilusti suurempi kuin kasvun kerroin. Jos olisi ollut saman suuruinen esim 1,3, niin CO2 nielu olisi olut 1,3*17,2=-22,4 Mtn eli kertoimien vuoksi CO2-nielu jäi 9 Mtn pienemmäksi.
Selitys Lukelta tälle oli, että puiden latvukset ovat pienentyneet suhteessa runkopuuhun. Ilmeisesti vain kasvun puolella ilmiö on tapahtunut ei poistuman. Miksi näin?
Kysytään nyt Häkkiseltä?
Häkkinen kertoo tutustuneensa Luken laskentateoriaan ja uskoo heidän osaavan laskea.
Hän esittää kerrointa 1,3, niin mitenkähän sitten Luke sai vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nieluksi -13,2 Mtn. Eikö se ole jakaja?
Luken 2023 Metsien CO2-nielulaskenta on esitetty tämän ketjun sivulla 742.
Koska Häkkinen näkyy olevan kuulolla palstalla enemmänkin aikaa, niin kysytään häneltä, mitä mieltä hän on tästä Ilvesniemen 40/60 laskenta periaatteesta verrattuna Lukeen eli metsän maanpinnnan yläpuolisen puuston hiili korreloi maaanalaista hiilimäärää tuolla suhteella?
Suomen metsien puuvaranto 1960-luvulla oli 1500 Mm3 (runkopuuta) ja sen CO2-sidonta oli 2,5*1500= 3750 Mtn ja nykyään puuvaraanto on 2600 Mm3 ja sen CO2-sidonta 2,5*2600= 6500 Mtn.
CO2-nieluksi tulee 6500-3750= – 2750 Mtn
Luke laskee tuon metsien kasvun hakkuusäästön 1100 Mm3 CO2-nielun 0,77* 1100= -847 Mtn ja siihen lisää kivennäismaapohjan CO2-nielun ja ojitettujen turvemaiden maapäästön varastojen muutoksista , joidenka summa 2023 oli päästö n. +15 Mtn-ekv/v muutettujen laskentamenetelmien jälkeen. Oletetaan sitten maapohjan nielu nollaksi koko 65 vuodelta.
Aikamoinen ero metsänielussa Lukella ja Ilvesniemellä.
Jos minä tulkitsen oikein tuota Kurjen hakkuusäästölaskelmaa niin jos ei ole hakkuusäästöä niin ei ole maaperänieluakaan.
Kyllä minä sen tiedostan ja olen sen tännekin kirjoittanut monet kerrat, että ei päde pienillä hakkusäästöillä, mutta ainakin 10..20 Mm3 välillä kyllä.
Vielä tästä maaperän hiilestä 34 g/m2/v, että se syntyy jo 68 grammasta kuivaa biomassaa, joka vastaa jo 6cm*6cm *6cm puupalasta.
Tietenkin hakkuutähteet, kannot ja muut karikkeet myös mukaan, mutta sitten maanielulaskelma pitäsisi tehdä toisin kuin laskemalla varastoon meneva hiili ja sieltä poistuva hiili eli juuri kuin edellä esitin.
Ilvesniemen mallin mukaan 40/60 taas.
Silloin metsien runkopuun kasvu 104 Mm3 runkopuun CO2-nielu olisi 2,5*104= 260 Mtn ja hakuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu 2,5*17,2=-43 Mtn
Jarmo Kanerva laskee Suomen metsien CO2-sidonnaksi 250 Mtn.
https://kanerva.eu/fi/2477/suomen-hiilitase-lasketaan-vaarin/
Metsämaan (orgaaninen kerros ja kivennäismaan ylin 40 cm) hiilivarasto kasvoi keskimäärin vuosittain 36 grammaa neliömetrillä. Mitä enemmän metsikössä on kasvillisuuteen liittyvää eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä suurempi oli myös metsämaan hiilivaraston kasvunopeus.
Tuo tekee CO2-tn/ha/v = 0,036*3,67*10 000= 1,321 tn /ha/v
Jos Suomen kasvatusmetsiä on 15 milj.ha niin tästä tulisi maaperään CO2- sidontaa 15*1,32=-20 Mtn.
Metsien elävien puiden kasvun 104 Mm3 CO2-sidonta on 1,3*104= -135 Mtn
Jos tuo maanielu -20 Mtn on erillinen elävien puiden kasvun nieluun nähden, niin se selittäisi tuon Ruotsin nielun suuruuden eli Ruotsin hakkuusäästöllä 4,5 nMm3 metsien neilu oli Ruotsissa -31 Mtn.
Suomelle näin laskien nielu vuonna 2023 hakkuusäästöllä 17,2 Mm3 oli LUKEN mukaan -13,2 Mtn ja siihen maanielu -20 Mtn olisi yhteensä -32,2 Mtn. Oltaisiin aika lähellä Ruotsin nielua.
Mistähän tutkimuksen 36 g/m2/v koostuu? Onko vain neulasia, kehtiä ja tippuneita oksia?
Maarit Kallio on oikeassa.
Aarre-lehdessä Risto Isomäki runttaa LUKEN maaperän hiilimallinuslaskelmat. Luottaa Nasan sateliitin miittauksiin enemmän kuin Luken tietokoneajoihin.
Risto Isomäki: Maapallon pellot ja laidunmaat menettävät mittauksien mukaan joka vuosi keskimäärin 1–1,5 prosenttia eloperäisestä aineksestaan, ja tämän hiilen täytyy mennä jonnekin.
Kyse lienee kivennäismaiden eloperäisestä aineesta. Painuuko tuo hiili sadeveden mukana maperään? Aivan samoin metsissä, kuinka paljon hiiltä menee maaperään sadeveden mukana karikkeiedn lahoamistuotteissa. Ei se kaikki hiilidioksidikaasuna ylöspäin nouse takaisin ilmakehään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d
Kun kuuntelee uuden Saksan johtajan Merzin puheita, alkaa ymmärtää Trumpin kiireet saada nopeasti malmisopimus ja rauha Ukrainassa ilman turvatakuita.
”Absoluuttinen prioriteettini on vahvistaa Eurooppaa niin pian kuin mahdollista niin, että voimme askel askeleelta saavuttaa itsenäisyyden Yhdysvalloista”, Merz myöhään sunnuntai-illalla.
