Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Korpituvan Taneli:”melkoinen osa tämän palstan kirjoittajista ovat valmiita palaamaan 20- ja 30-lukujen menetelmiin. ”
Noin juuri asia on.
No ei kyllä yksikään kirjoittaja.
3-vuorotyössä on yleensä keskipalkkoja paremmat ansiot ja niin pitää toki ollakin.
Onko Ruotsissa ja Saksassakin?
Metsäteollisuus on kautta aikain ollut suurin itkijä suomessa, milloin on liian korkeat palkat, milloin puu liian kallista,
Kyllä on ollut aihetta muillakin. Finanssikriisin jälkeen Suomen metsäteollisuudesta katosi 20 000 työpaikkaa.
Ja kaikki nämä työttömät tehtiin kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla.
Ja itkun aihetta kasvateltiin koko 2010-luku ja päädyttiin samasta syytä sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen laskuun.
KIKYn kolmas vaihe pitäisi olla menossa (onko?) eli palkat pidettävä ennallaan kunnes kilpailijamaissa palkkoja nostetaan 5%.
SAK-pomolta harvinainen tunnustus: Palkat nousseet aivan liikaa 2010-luvulla
Tuo Kurjen Mielipde on ihan perseestä.
Oho.
Kotimarkkinoiden hintataso määräytyy palkkakustanuksista. Alemmat palkat alemmat hinnat.
Vastahan Suomessa päädyttiin sisäiseen devalvaatioon elikilpailukyky meni kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten seurauksena.
Ay-pomo tunnustaa.
SAK-pomolta harvinainen tunnustus: Palkat nousseet aivan liikaa 2010-luvulla
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201705242200160749
Nyt pitäsi olla menossa KIKYn 3-vaihe eli pitäisi tehdä 0-ratkaisuja työmarkkinoilla ja odottaa, että kilpaijamaat nostavat palkkoja 5%. Sitten jatkettaisiin palkkojen korotuksia kilpailijamaiden mukaan.
Ja vaikea on ymmärtää Keiteleen työajan pidennystä kun suunta on toiseen päin..
Suomessa Saksaan nähden paperitehtaassa työaika on 15 työpäivää lyhyempi ja 30 % korkeammat palkat.
Tolopaiselta hyvä kannaotto aamun avaukseksi.
Unohtui lisistä saunalisä.
Europpa ei ole suurvalta, vaikka voisi olla. Saksa estää.
Angela Merkelin neuvottelema rauha Ukrainaan oli myönnytyksillä aikaansaatu. Lupasi Putinille ettei EU toimita Ukrainalle aseita.
Wiki: Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.
Noista lajeista selkärangattomat ja sienet ovat lahopuusta riippuvaisia.
Helttasienistä ja tateista 2019 Punaisen Kirjan sivu 205 mukaan on arvioitu 1961 lajia ja niistä elinvoimaisia ja puutteellisesti tunnettuja on on 1739 ja uhanalisuuden eri asteita löytyy vain 53 lajista, kun jättää silmälläpidettävät laskuista.
Eli uhanalaisia lajeja oli n. 3%.
Elinvoimaisia näistä sienistä on 89%.
Mitenkähän tuo on mahdollista, kun talousmetsissä tutkimusten mukaan ei ole yhtään lahopuuta eikä ole niitä vanhoja metsiäkään.
AJ: Jutussa myös diagrammi lahopuun määrän kehityksestä: suojelualueilla ok, talousmetsissä liian hidas.
Miksihän ei huomioida talousmetsien hakkuissa syntyvää lahopuuta 30… 40 milj.m3/v ?
Ilmeisesti pellot kasvamassa umpeen.
Punaisen Kirjan mukaan monesti syy luokka muutokseen alaspäin näkyy olevan merkki N, joka tarkoitta avoimen alan sulkeutumista.