Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kävin läpi perhosten uhanalaisuutta 2019 Punaisen Kirjan sivuilta 477— 507 talousmetsien kangasmailla, joissa elinympäristö ilmoitetaan M,Mkm Mkk pa jne, joissa voi olla lehdotkin ja muutkin elinympäristöt mukana mutta vähemmistöosuudella.
Näitä lajeja on yhteensä 50kp, joidenka uhanalaisuusluokat ovat väliillä CR– NT.
Tuossa luvussa ei ole elinympäristöt, joissa talouskagasmetsät ovat mukana vähemmistöosuudella ja niitä arvioin olevan saman määrän 50kpl.
Eli talousmetsien (joissa ei ole jo hakkuiden ulkopulella olevia mukana kuten pelkät lehdot, rannat, kalliot, perinnebiotoopit, tunturit) perhosten tilanne.
Kaikista arvioiduista lajeista 2362 uhanalaisia kangasmailla on n. 100kpl eli perhosista uhanalaisia n. 4% ja elinvoimaisia 96%.
Perhosen näkyvät voivan hyvin. Eri asteisia ulanalaisia lajeja tarkastetuista 2362 on 441 eli 18,8%, kun jättää silmälläpidettävät pois, sillä ainahan sen verran on vaihtelua lajien elinvoimaisuudessa.
Perhosista kokonaisuudessaan 81% on elinvoimaisia ja siinä on mukana myös lehdot, rannat, perinnebiotoopit, jotka pitäisi jättää pois, kun ovat hakkuiden ulkopuolella muutenkin.
Venäjällä haikaillaan Neuvostoliiton aikoihin. Entistä vahvemmin.
Venäjähän onkin jo valekuollut Neuvostoliitto, niin miksi haikailla.
Toisinajattelijoiden tappaminen on arkipäivää. Olisi jo aika perustaa tuhoamisleirit. Alkaa olla liikaa erimieltä olevia ja se on riski novitsok demokratialle.
Kun Kurki osaat tuota tutkimusta tehdä,
Kun googlettaa lajin, niin niistä loytyy tiedot.
Lajit löytyy taas Punaisesta kirjasta.
Perhoset löytyvät 2019 Punaisen Kirjan sivulta 470 eteenpäin. Kaksikymmentä näkyy hävinneen. Tarkistuksessa löytyi vain kaksi talousmetsien kangasmetsälajia (Mk) äärimmäisen harvinainen Harjusinisiipi (CR) sekä hävinnyt Variksenmarjakoisa (RE) .
Lehdoista, Perinneympäristöistä, Rannoilta löytyi sitten hävinneitä(RE) ja äärimmäisen uhanalaisia (CR) lajeja muutama.
Niitä ei kannata noteerata, sillä ovat hakkuiden ulkopuolella olleet muutenkin.
Jos perhosillä menee huonosti, niin ongelma on suojeluelueilla ei talousmetsissä.
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6549.pdf
Kävin läpi tämänkin linkin vuoden 2000 Punaisesta kirjasta poimitut vanhojen metsien hävinneet lajit 23 kpl.
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta sama juttu. Keski-etelä-Ruotsissa samoin Norjassa, Englannissa, Keski-Euroopassa aina Espanjaan asti elinvoimaisia, mutta Suomessa kadonneita kuten tämäkin rihmanaava.
Suomenpampukka:sta on löytynyt 2 havaintoa vuosina 1850 ja 1870, mutta muualta maailmasta sitä ei kartasta löydy. Outoa.
AJ: sen sijaan meillä yleiset metsälajit kuten meidän omat naavat ja hömötiainen aiheuttavat huolta.
Kävin läpi nuo Wikin Suomen yleisimmät naavat.
Niissäkin sama juttu kuin muissakin uhanalaisissa lajeissa kuten sienet, kovakuoriaiset, jäkälät yms. Vain pari lajia tupsunaava ja riippunaava olivat elinvoimaisia, muuta suurimmaksi osaksi erittäin uhanalaisia. Rihmanaava Suomessa oli hävinnyt, joka Ruotsissa, Norjassa ja Itävällassa on erittäin runsaslukuinen ja elinvoimainen.
Wikin luettelon naavat ovat hyvin yleisiä Etelä-ja keski-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Englannissa, Keskisessä Euroopassa aina Espanjaa myöten.
Naavojen uhanalaisuus ja häviäminen ei voi johtua Suomen metsien vanhojen metsien puutteesta, sillä Ruotsissa on samanlainen tai kovempi avohakkuutapa uudistaa metsiä ja metsätkin Englannissa ja Keski-Euroopassa enempi lehtimetsiä kuin havumetsiä ja ilmasto ihan erilainen.
Uhanalaisluettelot voi heittää romukoppaan.
Kyllä kai siellä tehtaan menopuolella on muitakin menoja, kuin palkkakulut? Raaka-aineet, sähkö/energia, huolto?
Tottakai siellä on ostopanoksissa yhtä lailla palkkamenoja ja kun metsäteollisuudessa yleensä ne ovat suomalaisia ostopanoksia, niin ne sisältävät suomalaisia palkkakustannuksia.
Syntyykö tuo huolto itsestään, vaan tarvitaanko siihen jopa työntekijä?
Verotkin menee julkisella sektorilla suurimmaksi osaksi julkisen sektorin 600 000 tyntekijän työtekijöiden palkan maksuun. Lisäksi julkinen sektori tekee hankintoja, jotka nekään eivät synny itsestään vaan niiden tuottamiseen tarvitaan työtä, jota yleensä ei tehdä imaiseksi, vaan maksetaan työstä palkkaa.
Sitä en tiedä miten lainarahan korko on palkkakustannusta,
Siten että kyllä pankilla on henkilökuntaa ja toimistotiloja. Eihän kaikkea toimintaa tietokoneet hoida. Ja jos hoitaisivatkin, niin kyllä niiden koneiden tominnan ylläpitämiseksi henkiloökuntaa tarvitaan puhumattakaan siitä ettei ne tietokoneet synny itsestään.
Peruspalkka inflaatiotarkistuksineen tulisi aina,
No ei pitäisi tulla. Ensin pitää odotella miten menetellään kilpailijamaissa.
Meillä palkat voivat olla suuremmat kuin kilpailijamaissa, mikäli muiden tuotannontekijöiden hinnat ovat alemmat (pääoma, raaka-aineet, energia, verot).
Mutta kun eivät ole, vaan yleensä nekin korkeammat, sillä metsäteollisuuden ostopanokset ovat kilpaijamaita korkeammaksi hinnoitellun suomalaisen työn alaisia.
Velan lyhennyksissä maksetaan palkkakustannuksia, sillä velalla rakennettu tehdas ei syntynyt itsestään. Siis ilman palkkakustannuksia.
Jokainen taitaa tietää vai tietääkö, että Olkiluot 3 sähkössä maksetaan vain palkkakustannuksia, sillä 10 miljardin laitos ei noussut pystyyn itsestään. Kyllä siinä palkkakustannuksiin meni kaikki 10 miljardia, sillä voittoahan rakennuttaja ei saanut. Tietenkin urkoitsijat laskuttivat voiton.
Ei voi olla niin, että paperitehtaassa vain palkat nousisi, kyllä ne nousevat koko tuotantoketjussa kannolta satamaan, Sitten nämä lakkoilun kustannukset, joita kilpaijamailla ei ole. Viimeksi pari vuotta sitten metsäteollisuudelle lakkoitiin satojen miljoonien tappiot. Kilpailijamaissa ei lakkoiltu. Kaipolassahan palkkakustannukset olivat 30% Saksaa ja 40% Ruotsia korkeammat.
