Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hesarin kommenttipalstalla keskustelu näkyy olevan mielenkiintoista. Siellä on vastaväittäjiä ihan henkeen ja vereen.
Lulucf- asetus puretaan ja tehdään uusi tieteelliseen tutkimukseen perustuva laskentamalli nieluista ja päästöistä vuoteen 2025 menenssä.
Helppohan tuo metsien maankäyttösektorin CO2-tavoitenielu -30 Mtn/v on saavuttaa nykyisillä hakkuillakin, kun kaikki nielut vain otetaan laskelmiin mukaan.
Viime vuonna hakkuusäästö oli 23,5 milj.m3, joka on sitonut hiilidioksidia ilmasta periaatteella (40%/60%) -59 milj.CO2-tn nykyisen laskentatavan 1,3*23,5= -32Mtn/v sijaan.
Miksi AKT on laittanut Keitele Groupin viennin saartoon eli vienti pysäytetään , joka on 90% tuotannosta? Nyt työntekijät joudutaan lomauttamaan eli ay-liike aiheuttaa työttömyyttä?
Keitele ei kuulu Työnantajaliittoon ja työntekijöillä on työehtosopimukset eikä yhtiössä kukaan halua lakkoilla, kun työehdot ovat paremmat kuin nyt lakkoa suunnittelevassa teollisuusliitossa?
Eikö tällainen haitanteko ole AKT-kartelli, joka on laiton ja josta pitäisi hakea oikeudessa täydet korvaukset.
Miten tällaista voidaan sallia oikeusvaltio Suomessa, että yhtiöltä estetään kaupankäynti.
Se monimuotoisuus,aluskasvillisuus,lahottajat,hyönteiset,yms,täytyy olla valmiiksi vaanimassa tilaisuuttaan jossain.Eli siis tavallisessa talousmetsässä.
Joka vuosihan talousmetsien päätehakkuissa, harvennuksissa ja tamikonhoidossa jää metsäpohjalle lahoamaan hakkuutähteitä jotain 10 milj.3 ja vielä niitä tulee tasaisesti joka paikkaan vuorollaan. Tosin hakkuutähde lahoaa nopeasti eli lahottajasienet nekin pilkkoo, mutta aukoillehan jätetään järeämpiä säästöpuuryhmiä, jotka tuulenkaatamina tai pystylahoina kestävät kymmeniä vuosia ja saavat näin monenlaista itiötartuntaa.
Hyvä esimerkki siitä, että näitä lahottajasieniä on joka paikassa, on sinistäjäsieni. Kesän tuulenkaadoissa vielä tuoreen puun maanpinnan puoleinen tyvileikko on syksyllä jo sinertävä.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008482188.html%3C/div>
Linkki on poistettu.
Ilmeisesti oli vaarallinen.
Viime vuoden 2020 metsien kasvun heikentyminen näkyi selvästi täällä Kainuussa männyn taimikoiden pituuskasvussa, joka jäi huonoimmillaan kuivilla kankailla puoleen vuodesta 2019. Kuusen taimikot sen sijaan kasvoivat ihan hyvin.
Taimikot ovat hyvä mittari arvioida puiden kasvua silmämääräisesti. Luken arvioissa pohjoisten mäntymetsien kasvu oli taantunut eniten, jolle Luke arvioi syyksi mm. mäntymetsien vanhenemisen. Lapissahan ja Oulun läänin pohjoisosissa oli kesällä 2020 männyissä paljon versosyöpää, joka sekin oli aiheuttamssa männyn kasvun heikentymistä.
Tämä kesä oli erinomainen niin männyn kuin kuusenkin taimikoiden pituuskasvuvuosi. Siitä ennustaisin tämän vuoden kasvun palautuvan takaisin nousu-uralle.
