Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://yle.fi/uutiset/3-12234546
Mistä löytyy ”keskustele” tästä uutisesta.
Perassic Park -Kannattaisi kuitenkin kirjoittaa YLE: n kommenttiosioon, jos haluaa oikoa.
Kerrotko miten tuo kommentointi tapahtuu?
Missä kommenttiosio uutisen yhteydessä on?
Yle-1 uutisia.
Nieluista vielä puuttuu alle 100 vuotinen soiden (luonnon ja ojitetut suot) turpeen kasvun nielu, jota Tilastokeskus sanoo ”näennäiskertymäksi” ja johon sitoutuu hiilidioksidia 3,44*3,67=-12,6 MCO2-tn/v.
Tästä nielusta, joka sisältää myös luonnon soiden turpeenmuodostuksen 3 Mtn/v, MÄKILÄ sanoo:
Turvetta kerryttävä soiden pintakerros on ilmastovaikutukseltaan verrattavissa puubiomassaan, joten pintaturpeen käyttö hiilen kertymälaskuissa olisi hyvin perusteltua.
https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html
Tästä saa sellaisen käsityksen, että muita kustannuksia ei ole, kuin palkat ja puu.
Hyvä.
Palkkakustanukset ovat palkka+sos.kustannukset. Palkanpidätys ja sos.kustannukset ovat palkkaa työntekijälle, niillä palkansaaja saa sitten niillä ilmaispalveluja.
Kaikki ostopanokset ovat kustannuksiltaan voitto+palkkakustannukset.
Kaikki nämä menot metsäjalosteen tuotannossa summattuna ovat yhteensä voitto+palkkakustannusket.
Raaka-aineiden ja energian hinta ei riipu pelkästään palkkakuluista kuten nähdään esimerkiksi puun hinnasta ja sähkön hinnasta. Myös kysyntä ja tarjonta vaikuttavat!
Lyhytaikainen sähkön hinnan nousu tarkoittaa, että voittoprosenttii on isompi. Loput ovat edelleen palkkakustannuksia. Kyllä tarjonnan nousu ja kilpailu sitten laskee voitot taas 10% tuntumaan.
Olkiluoto 3 makssa 8,5 miljardia. Petkeleelle kysymys, sisältääkö 8,5 miljardin investointi, joka on velkaa, palkkakustannuksia olleenkaan vai syntyykö sähkön tuoatolaitos itsestään?
Metsämies: Kurjen laskelmassa kaikki muu raaka-aine, paitsi puu, ovat ilmaista.
Miten niin muut raakaineet ovat ilmaisia?
Kun sellunkeitossa tarvitaan lipeää tai paperiin päällyteitä, en minä kyllä luule, että lipeä tai kaoliini olisi ilmasta, vaan metsänmies.
Lipeän ja kaoliinin kustannukset ovat voitto ja palkkakustannukset.
Voiton määrää kilpailu.
Kyllä Soimakallion kerroin 1,25 on lähellä. Sillä kerrotaan runkopuun 1,0 m3 ja tulos on, että puun koko biomassa yhtä runkopuun kuutiometria kohden sitoo 1,25 tn hiilidioksidia ilmasta.
Luke käyttää kerrointa 1,28 ja hienosuurten kanssa se on 1,3. Luke on vaatinut, että hienojuuret pitäisi ottaa hiilinielua laskettaessa myös mukaan.
Koko metsän sitoma hiili lasketaan sitten periatteella 40%/60%.
Maanpäällinen puun osa runkopuu+karike sitoo hiilidiokdia kertoimella 1,0 ja maaalainen metsän osa kertoimella 1,5.
Todellisudessa metsä sitoo yhtä runkopuukuutiota kohti hiilidioksidia kertoimella 2,5.
Viime vuoden hakkuusäästön ennakko arvio oli 29 milj.m3 runkoopuuta, mutta metsien kasvun laskiessa lopullinen hakkuusäästö oli 23,5 milj.m3 runkopuuta.
Sen sitoma hiilidioksidi ilmasta oli 2,5*23,5=-58,75 Mtn
Tuosta pitää vielä vahentää Maankäyttösektorin (Lulucf) päästöjä +10 Mekv-tonnin verran.
Eli lopullinen nielu olisi n. -48,75 Mtn, joka on saman suuruinen kuin Suomen energiasektorin päästöt.
Lisäksi pitäisi humioida nieluna ojituksen lopettamat soiden metaanipäästöt -18 Mekv-tn/v.
Sekä EUn Suomelle myöntämä kompensaationielu -10 Mtn/v metsäisenä maana.
On tuo Suomen nielu huikea, kunhan kaikki nielut vain otetaan huomioon.
Kyllä 10 metrisen männyn RK-mitta on oltava 15 cm ja pystyrunkoinen ensi harvennusksen aikoihin, muuten sen latva on maata kohti tai puu on pitkällään maassa nyt täällä Kainuussa. Tämä kyllä opettaa, että taimikko on alusta asti oltava riittävän harva 2,5*2,5 m2 ruutuun ja ehdottomasti tasaikäinen, sillä epätasaisen taimikon ne pienemmät hoikat taimet ovat nyt nurin. Lunta on varsinkin pienaukkojen taimistoissa valtavat määrät. Niissä taimet eivät puhdituneet lumesta viime yönä lämpötilan ollessa vähän nollan yläpuolella. Suuremmat taimialueet ja isommat metsät taas puhdistuivat, kun tuuli pääsi niissä puhaltamaan.
Palkkakulut ovat vain yksi osa koko tuotantoa .
Kun suomalaisen metsäteollisuuden vientijalosteen hinnasta vähennetään tuotantoketjun voitto esim 10%, niin loppukustannus on palkkakustannuksia + muutama prosentti puukustannuksia.
Metsäteollisuus on lähes kokonaan suomalaisten palkkakustannusten alainen, sillä tuontipanoksia on hyvin vähän.
Kaikki menot sisältävät palkkakustannuksia. esim. pääomamenot. Niillä on on rakennettu esim. tuotantolaitos eli niissä maksetaan pois rakentamisen yritysvoittoa esim. 10% ja loppu on sitten palkkakustannuksia.
Samoin sähkö. UPM:llä on omia sähkötuotantolaitoksia. Sähkössäkin maksetaan pois vottoa ja palkkakustannuksia.
Olipa menoerä mitä hyvänsä siinä on aina voitto ja loput ovat palkkakustannuksia.
Kun Suomessa palkkoja korotetaan, niin koko metsäjalosteen tuotantoketjussa (metsässä, kuljetuksessa, ostopanosten tuotannossa, sähkon tuotannossa jne.) niitä korotetaan ei ainoastaan paperitehtaassa.
Hyvä nyrkkisäänto metsäteollisuuden kilpailukykyä arvioitaessa muihin kilpaijoihin nähden on:
Jos Suomessa palkkoja nostetaan 20% enemmän kuin kilpailijamaissa, puujalosteesta pitäisi saada 20 % parempi hinta maailmanmarkkinoilla, jota hintatasoa ei Suomi päätä. Eli jos voitto ennen palkankorotuksia oli 10%, niin 20% palkankorotusten jäkeen puujalosteen tuottaminen Suomessa on 10% tappiolla.
Toisin sanoen, jos Suomessa aiotaan viedä maailammarkkinoille puujalosteita, niin täällä palkkakustannusten pitäisi olla alemmat kuin Ruotsissa tai Saksassa, sillä etäisyys markkonoista lisää kuljetuskuluja ja vähentää palkanmaksukykyä.
Tosin UMP Kaipolassa tuttavuus oli korkeampi (kone leveämpi) kuin esim. Ruotsissa, jossa palkat paperitehtaassa ovat 25% alemmat kuin Suomessa.
Metsien uhanalaisuusongelma siis keskityy hyvin pienille pinta-aloille. Uhanalaisuus ei siis koske Pohjois-Suomea ollenkaan, jossa on muutenkin vähemmän lajeja, vaan ongelma koske eteläisiä lehtoja, joita on n. 1% metsien pinta-alasta ja jotka ovat jo suojeltu. Että sillä lailla.
Metsäluonnon hoitotoimet eivät ole turhia, osoittaa tuore arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Metsien uhanalaisilla menee paremmin kuin muiden elinympäristöjen uhanalaisilla ja metsien uhanalaisongelma keskittyy hyvin pienille pinta-aloille.
Metsien lajien elinvoimaisuus on pysynyt ennallaan ei siis laskenut kuten vihreissä ja täälläkin luulevat. Elinvoimaisia metsien 20 000 lajeista on yli 3/4. Uhanalaisia kaikkien talousmetsien vanhojen kangasmaiden lajeista on jotain 175/2000= 0,9%. Että sillä lailla.
Uhanalaisuuden muutosta kokonaisuudessaan kuvataan indeksillä. Metsälajien osalta indeksi on viime kymmenen vuoden aikana pysynyt käytännössä samana, heikennystä on vain 0,2 prosenttia.
Ja kuinka paljon uhanalaisuutta vähentää tämäkin ”ovat luonnostaan harvinaisia”. Siis luontaisesti harvinaiset lajit, joidenka esiintyvyys luonnossa on muutenkin vähäistä ovatkin luokiteltu uhanalaisiksi. Että sillä lailla.
Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuudelle on metsien talouskäyttö. Muitakin syitä on, esimerkiksi metsästys ja lajien luontainen harvinaisuus.
