Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Millä on p-loppu?
Tasaikäiskasvatuksellako?
Vähennätkö varhaisperkauksenkin päätehakkuurahoista vai milloin tuo ketju katkeaa?
Kyllä 100 hehtaarista on hakkuutuloja joka vuodelle tai joka toiselle vähän suurempana tilinä, josta vähentää.
Miten tämä ketju katkeaa, kun hakkuutuloja on ainakin seuraavaan jääkauteen asti hakata 1 ha verran aukoksi 100 hentaarista, josta vähentää uudistamisen ja varhaisperkauksenkin menot?
https://yle.fi/uutiset/3-12231369
Näita vanhoja metsiä kestää kuulemma hakata vielä 50 vuotta. Siellä vihreissä kukaanhan ei kai ole hoksannut, että joka vuosi syntyy lähes sama määrä vanhoja metsiä ja vanhojen metsien lajisto pysyy ennallaan.
Uutisointi antaa kuitenkin ymmärtää, että vanhat metsät loppuivat nyt.
Kaikki nykyiset ensi harvennusmetsät ovat 50 vuoden päästä vanhoja metsiä vanhojen metsien arvokkaine lajeineen.
Eihän vanhat metsät Suomesta lopu koskaan tätä vauhtia, kun metsien hakkuut muun poistuman kanssa ovat pienemmät kuin metsien kasvu, vaan lisääntyvät vuosi vuodelta.
Gla: Näin toki, mutta kannattavuudesta tuo ei kerro mitään. Mikä on ollut esim. nyt päätehakattavien kohteiden kasvatus- ja hoitokulut ja millä korolla nyt saatu hakkuutulo tuottaa positiivisen tuloksen.
Mitään näistä kuluista ei ole realisoitunut maksettavaksi, koska päätehakkuukuvion 1 ha uudistamista ei tehty velkarahalla, vaan kustannukset aikoinaan vähennettiin 100 ha metsäkiinteistön sen vuotuisista hakkuutuloista.
Sen sijaan sille erotukselle, myyntitulot miinus uudistamiskustannukset, korkoa korolle 4% 60 vuoden aikana yht. 70 000 e summa realisoituu ja näkyy tilillä sama summa joka vuosi tietenkin, kun hakkuita on tehty joka vuosi 1 hehtaarin verran 60m vuoden aikana.
Se mistä on joillakin eliöillä kova puute: luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät Etelä-Suomessa. Kun nyt suojellaan 100-vuotiasta metsää, se siitä kehittyy vanhetessaan vielä arvokkaammaksi. Kehitystä voidaan myös nopeuttaa ennallistamalla, vaikka polttamalla osia siitä.
Niitä uhanalaisia vanhojen metsien lajeja on mitättömät 175 kpl. Suomen metsissä on 20 000 lajia.
Miksi Metso ei toimi? Jos eteläisen Suomen hakkuukypsiä metsiä halutaan suojella esim määräaikaisilla sopimuksilla ja siirtää päätehakkuuta , niin siitä pitää sitten maksaa.
Metsolta taitaa olla rahat loppu.
Edellisen postauksen lainausten linkit.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinvoimainen_laji
Linkki: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monimuotoisuus/
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2021/08/Lajiturva_opas_2021.pdf
Derhorst: Tässä keskustelussa mennään mielestäni taas vähän pieleen, jos katse käännetään heti suojeluprosentteihin tai keskitytään EUn haukkumiseen ymmärtämättömyydestä suomalaista metsätaloutta kohtaan. Kyse noissa kaikissa vaateissa on siinä, että niiden avulla pyritään pysäyttämään metsäelinympäristöjen ja -lajien heikentyminen.
Mistä moinen käsitys, että metsäluonto heikentyy?
Kyllä keskustelu tosiaan menee pieleen, kun ei keskustella kokonaiskuvasta, vaan keskustellaan vain 175 uhanalaisesta lajista.
Avohakkuilla on pakolliset jättöpuupuskat, harvennuksissa tiheiköt, jotain 10 milj.m3 harvennusten uusia hakkutähteitä jää metsiin lahoamaan joka vuosi, vesitöjen suojakaistat yms.
Suomen talousmetsien lajeja on 20 000 kpl. Niistä elinvoimaisia on ainakin 3/4 eli 15000 kpl. Kun jätetään rauhoitettujen lehtojen (1% pinta-alasta) lajisto pois, niin talousmetsien vanhoilla kangasmailla on vain 175 uhanalaista lajia, kun jättää silmällä pidettävät lajit pois, jotka ovat listalla varmuuden vuoksi.
Murskaava ylivoimaa lukujen valossa, että Suomessa metsät voivat hyvin.
Talousmetsissä ovat kaikki lajit tallella esim. kaikki kääpälajit, joita ei hyvin vanhoissa metsissä yli 150 v enää ole lyhytikäisten lehtipuiden kuoltua.
Varoittava esimerkki metsäluonnon heikentymisestä löytyykin suojelumetsästä esim. suojeltu kansallipuisto Pyhä-Häkki.
Siellä Suomen kääpälajeista on enää vain kolmannes. Kaikki lehtipuista riippuvaiset lajit ovat kuolleet.
Talousmetsissä ne ovat kaikki.
Suomessa ei tarvitse tehdä lajien monimuotoisuuden eteen oikeastaan yhtään mitään.
Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.
Suomessa arvioidaan elävän noin 50 000 lajia, kun lasketaan yhteen kaikki eläin-, kasvi- ja sienilajit. Näistä noin 20 000 lajia elää metsissä. Metsälajeista eriasteisesti uhanalaisia on noin 2 250 lajia. Eniten uhanalaisia metsälajeja on sienissä ja selkärangattomissa.
Vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto ja kangasmetsät yhdessä) on 34 % uhanalaisista metsälajeista. Vanhoissa kangasmetsissä elää 356 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia ja lehdoissa 520 lajia.
