Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Gla. Luonto on niin monimutkainen systeemi, ettei edes insinööri voi yksilöidä sen syy- ja seuraussuhteita, kuten Timpan kommentista huomaamme.
Hollannissa on metsät hakattu ja monimuotoisuus hävitetty.
Milloin siellä katastrofi tulee?
Suomen kaikista lajeista ei vain metsien lajeista 3/4 luokitellaan elinvoimaisksi. Talousmetsistäkin 3/4 lajeista ovat elinvoimaisia ja sieltä löytyy kaikki ne lajit, mitä suojelualueiltakin myös ne 175 uhanalaista ja ollaan menossa koko ajan parempaan suntaan.
Milloin romahtaa?
Sanoisin että ei milloinkaan, sillä 1000 vuoden menneisyys ennustaa tulevaisuuden.
Ei se riitä koska seuraavassa arviossa 68 prosenttia on pudonnut tällä menolla 59 prosenttiin.
Millä tällä menolla?
Eihän Suomen talouskäytössä olevista metsistä ole hävinnyt yhtään lajia.
No on toki hävinnyt pari lajia muualta kuin talousmetsistä, haiskiainen Ahvenanmaalla ja tammikairo Turun Ruissalossa, molemmat tulokaslajeja eli hyvä, että on hävinneet. Toki mitään varmuuttahan niiden häviämisestä ei ole. Voivat vielä löytyä uudestaan.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/256562/1/1127964239
Kelpaiskohan tuohon suojelualaan voimajohtokäytävät?
Hyvä huomio.
Sähkölinjoista voi saada ehkä 0,1 milj.ha kokoon suojelualueisiin.
Suomen sisävesien pinta-ala on 3,35 milj.ha, joilla kaikilla on rajoitteita, sillä ovat vesialueiden omistajien kontrolloimia eli niiden käytöllä on rajoituksia ja niitä suojellaan.
Kun kaikki 3,35 milj.ha Suomen sisävesialueet lisätään Suomen metsien suojelualueisiin ja rajoitteita omaaviin talousmetsiin, joita on jo 25% kaikista Suomen metsä- ja kitumaista, niin 30% menee yli, että heilahtaa.
Metsä-ja kitumaiden 25% maa-alasta tarkoittaa, että 0,25*30= 7,5 milj.ha on suojeltua tai rajoitteiden piirissä olevaa metsämaata.
Siihen kun lisää sisävedet 3,35 milj.ha, niin suojeltu ala on 11/33= 33%.
Suomen ei tarvitse suojella yhtään enempää kuin mitä nyt on tehty, että saavutetaan 30% suojelutavoitte.
Linki jossa maininta 25% metsä-ja kitumaista on suojelun ja rajoitteiden piirissä: https://smy.fi/artikkeli/suomi-on-metsiensuojelun-karkimaa/
Suomen talousmetsissä esiintyvien lajien elinvoimaisuus on lähes 80%.
Eikö tämä riitä?
Vuonna 2010 ilmestyneessä uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista yhteensä 76,8 prosenttia kuului kategoriaan elinvoimainen.
Vuoden 2000 uhanalaisarvioinnissa Suomen eliölajeista elinvoimaisiksi luokiteltiin 68,2 prosenttia selkärankaisista, 83 prosenttia selkärangattomista, 76,8 prosenttia putkilokasveista, 69,5 prosenttia itiökasveista ja 83,8 prosenttia sienistä.
Liito-orava luokiteltiin taas uhanalaiseksi 2019, kun kanta on ollut laskussa. Tiedä häntä mikä on totuus laskennoista. Liito-orava on taajamien ja pihapiirien asukki ei erämaiden. Vika nähdään kuitenkin metsien hakkuissa. Kaikki lajit, jotka ovat riippuvaisia lehtipuista varmasti kärsivät, kun sekametsien kasvattaminen on mahdotonta sorkkaeläinten liian ruuren määrän vuoksi. Lisäksi näissä ylistetyissä vanhoissa metsissä, joista lehtipuut kuolevat suhteellisen pian pois lyhytikäisyyttään eikä uutta kasva, niin niissäkin menetään kaikki niin elävien kuin lahojenkin lehtipuiden lajit.
En ole kuullut, että luontojärjestöt olisvat kritisoineet hirvikantoja monimuotoisuuden heikentämisestä.
Kun näitä ostettuja uhanalaislajeja on riittävän kattavasti istutettu, niin nehän poistuu uhanalaisluettelosta. Eivät enää ole uhanalaisia. Entisetkin suojelualueet käyvät tarpeettomaksi ja joutaa lopettaa.
Ja muutenkaan ei mitään perusteita ole suojelulle, kun sinne uhanlaiset lajit metsänomistaja on itse istutettanut.
AJ: mutta vanhojen metsien lajeja auttaisivat nimenomaan uudet suojelualueet Etelä-Suomessa.
Kuten Sppo Vuokko sanoo ”Metsien rauhoittaminen Suomessa ei pelasta lähivuosikymmeninä ainuttakaan lajia sukupuutolta.”
Pyhä-Hakissäkin on vain kolmannes Suomen kääpälajeista.
Loput kääpälajt löytyvät sitten talousmetsistä ja löytyvät nuokin Pyhä-Häkin lajit. Lisäksi talousmetsistä löytyvät kaikki nuo 175 uhanalaista lajia.
Siis Suomen nykyiset talousmetsät ovat kääpien osalta sekä kaikkien metsien uhanalaisten 175 lajin osaltakin monimuotoisemmat kuin Pyhä-Häkin kansallipuisto tai mikä hyvänsä suojelualue, joka on vain yksittäisen tai muutaman uhanalaisen lajin vuoksi suojeltu.
Kääpä-yhtiölle jo lähetin ehdotuksen, että ottavat ohjelmaan kaikkien näiden 175 uhanalaisen lajien tuotannon, että voi tilata ne kaikki metsäänsä ja saadaan ne poistetua uhanalaisten lajien luettelosta uhkaamasta elinkeinoa ja näin voidaan irroittautua tastä uhanalaisuushulluudesta.
