Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei voisi enää parempi metsäpohja olla, kun pohjavesi on säädetty ojittamalla 0,5 m syvyyteen ja turvekerroskaan ei ole paksumpi. Lisäksi maapohja ei päästä hiilidioksidia eikä metaania pohjaveden korkeuden vuoksi merkittäviä määriä. Kyllä ne metsämaan ravinteet tulevat sieltä kivennäismaasta, jos ei ole kyse esim. pienen puron joka keväisestä tulvimisesta, eikä haittaa vaikka turvekerroksen päälle mätästyksessä pohjamaata tuleekin. Aina parempi olisi sekoittaa kivennäismaa ja turvekerros.
Uhanalaiset lajit ovat nyt olemassa talousmetsissä. Miten niiden uhalaisuuden poistaminen ihmisen toimesta ei olisi oikein?
Kun nuo 175 lajia poistuisivat uhanalaisluettelosta eikä niillä sitten voi perustella metsien suojelua, minulle kyllä sopii kansallispuistotyyppinen suojelu, joissa pääsee näkemään muista syistä arvokasta metsä- ja vesiluontoa ja niitäkin taitaa olla jo Suomessa riittävästi.
Nyt on puhuttu miljardeja maksavista metsien suojelutarpeista, jotka ovat hulluutta, kun uhanalaisten lajien poistaminen uhanalaisluetteloista todellisuudessa voisi olla vain muutaman miljoonan hintainen.
Seppo Vuokko.
Metsien rauhoittaminen Suomessa ei pelasta lähivuosikymmeninä ainuttakaan lajia sukupuutolta. Pidän metsien järkevää käyttöä ilmastonmuutoksen torjunnassakin parempana keinona kuin rauhoittamista.
Uhanalaisia ja silmällä pidettäviä lajeja Suomen kangasmetsissä on 356 ja lehdoissa 520. Lehdot lienee jo rauhoitetu eli sitten jää Suomen muulle 99% metsäalalle vain 356 lajia, jotka ovat luokiteltu uhan alaisikksi tai silmällä pdettäviksi. Nuokin silmällä pidettävät lajit, joita on noin puolet 175 voidaan jättää pois, koska ne ovat listalla varmuuden vuoksi.
Uhanalaisia matsälajeja olisi siis VAIN 175 kpl. Oletan, että lukuun sisältyy kasvit ja pieneliöt. Vai olenko väärässä? Selasin vain linkkiä ja löysin kohdan ”Metsät ja uhanalaiset lajit”.
Seppo Vuokko näyttäisi olevan oikeassa. Nuo mitättömät 175 lajiahan voitaisiin kasvattaa vaikka kasvattamoissa ja levittää niitä Suomeen metsiin eikä tarvittaisi mitään suojelualueita?
Linkistä sivu 26/ Metsät ja uhanalaiset lajit.
Vanhojen metsien lajeja (vanhat lehto ja kangasmetsät yhdessä) on 34 % uhanalaisista metsälajeista. Vanhoissa kangasmetsissä elää 356 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia ja lehdoissa 520 lajia.
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2021/08/Lajiturva_opas_2021.pdf
Aika omituinen logiikka, että tuollainen satunnainen paikka pitäisi suojella heti, kun harvinainen kasvi löytyy.
Minulle tulee mieleen. että kasvin täytyy olla hyvin yleinen, kun sitä löytyy täältäkin, jonka luontoarvot samat kuin miljoonien muiden metsähehtaarien.
Tuo sellutehtaan paikka on nuorta talousmetsää, jossa ei tietenkään voi olla uhanalaisia lajeja muutenkaan.
Tornator on kulottanut satunnaisen alueen josta löytyy harvinaisia uhanalaisiksi lukiteltuja lajeja.
Metsälehden NRO 18 uutisessa
”Tornator on kulottanut metsää Ruokolahdella”. Alueella tehtiin kovakuoriais – ja latikkalajistoselvitys, jossa löydettiin kaikkiaan 300 kovakuoriaislajia ja kahdeksan luteisiin kuuluvaa latikkalajia. En tosin usko että tutkijat ovat löytäneet kaikkia kulotuslalueen lajeista. Kulotusalueelta löytyi uhanalaisia lajeja 2 ja äärimmäisen uhanalaisia 1 (Isokesiäinen) ja vaarantuneeeksi arvioitu Tuhkalatikka. Lisäksi löydettiin 2 silmällä pidettävää lajia. Merkittävin löytö oli kuitenkin Balkanin latikka, joka nyt löydettiin toisen kerran Suomessa. Miten tällainen on mahdollista. Satunnaiselta kulotusalueelta löytyy äärimmäisen uhanalaisiksi, uhanalaisiksi, silmällä pidettäviksi luokiteltuja lajeja. Ymmärtäisin ketjun ostikosta, että joltain talousmetsän satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa ei löytyisi juuri mitään lajeja eikä nyt ainakaan 300 kovakuoriaislajia. Eikö nuo löydetyt lajit pitäisi poistaa uhanalaisluokittelulistalta, kun niitä löytyy mistä vain satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa?Jos avohakkuita aletaan suojelemaan, niin hakkuuaukean pitäisi pysyä aukeana maailman tappiin asti.
Ei tarvitse.
Nykin suojellaan määräaikaiseksi vanhoja metsiä.
Riittää että saadaan EUn vaatimaa suolelupinta-alaa, kun aukot suojellaan esim. 20 vuotta siihen asti, kun saavutetaan ensi harvennusikä. Aukoillahan on muutenkin on erilainen eliöstö, jota vanhoissa metsissä ei ole näin runsaana koskaan. Tietenkin pitää jattää aukolle jonkin verran paksurunkoista hakkuupuuta lahoamaan.
Esimerkiksi nämä kääpälajit.
Harjaskääpä, karvaorakka, peikonnahka, halkiheltta.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Itse näen asian niin, että metsätalous ja luonnon monimuotoisuus on yhdistettävissä, jos tahtoa on.
Näin varmasti on.
Ja siihen helppo ja halpa menetelmäkin.
Lainaus kejusta ”Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään”
Vanhojen metsien lajina pidettävän karvaorakkaan kaikki kasvupaikat on suojeltuja, mutta yllättäen sitä löytyy kuusi vuotta sitten hakatusta metsästä Janakkalasta.
Turhaan ovat karvaorakkaan kasvupaikat suojeltu, kun niitä löytyy mistä tahansa aukolta. Noille suoleualueillehan voisi viedä lahopuupökkelöitä ja levittää niitä sitten vaikka minkälaisiin metsiin ja lopettaa nuo suojelualueet turhina, kun karvaosrakas menestyy missä vain. Miksi karavaosakkaalle pitäisi perustaa suojelualueita? Järjetöntä.
