Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaisi varmaan viedä pölkyt Saksaan proomuilla.
Ja kuitupuun hintakin voisi olla sitten 2-kertainen.
3-vuoro työ ei palkkakustannusten vuoksi kannata Suomessa, mutta palkkaa vain on saatava lisää, vaikka työpaikka alta menisi.
”Suomessa paperiteollisuuden työvoimakustannukset ovat jopa 30 prosenttia Saksaa ja 40 prosenttia Ruotsia korkeammat.”
Kyllä tuo Areena linkki toimii ja 22 minuutin kohdalla Ahola sanoo, että”suomalainen työntekijä maksaa 40% enemmän kuin ruotsalainen”.
Taloussanomien toimittaja sittenkin oikeassa.
Tässä alla on jonkun toimittajan tulkintaa Aholan esityksestä.
Korjaan tuon aiemman postauksen.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Palkkakustannukset sellutonnista ovat vain muutaman prosentin…Vaikka selluköpin palkat olisi 5x suuremmat, tehtaat tuottaisivat silti voittoa.
Sellutonnista koko tuotantoketjun osalta kaikkiaan palkkakustannuksia ovat loput, kun kaikista kustannuksista vähennetään yritysten voitto. Jos voitto non 10%, niin palkkakustannukset ovat 90%.
Kaipolassa palkkakustannukset Ruotsin nähden olivat n. 40% korkeammat. Tosin paperikoneet olivat leveämpiä eli tuottavuutta oli enemmän. Syy miksi palkkojen olisi pitäneet olla alemmat tulee muista kustannuksia esim. valtiovallan säätämät verot, jotka voivat olla korkeammat kuin kilpailijamaissa kuten polttoaineverot ja etäisyys markkinoista pitää tietenkiin huomioida palkkaa pyytässä, että kilpailukyky säilyy.
Lisäksi lakkoilu aiheutti satojen miljoonien menetykset metsäteollisuudelle alkuvuonna 2020 ja päälle noin 5 % palkankorotukset. Silläkin oli merkityksensä Kaipolan lopettamisessa, kun samaan aikaan kilpaijamaissa mentiin vanhoilla sopimuksilla koronaepidemian vuoksi.
Kaipolssa hävisi 450 työpaikkaa ja palkkakustannuksia n. 38 milj.e edestä. Kolmen paperikoneen tuotanto oli 700 000 tn/v ja sanomalehtipaperin viime vuoden hinnalla 400 e/tn liikevaihtoa 280 milj.e, josta palkkojen osuus n. 14%.
Tehdas oli kiikun kaakun ja jos menopuolella olisi ollut jo pitemmän aikaa Kehvelin 5-kertaiset palkkakustannukset 190 milj.e, niin Kaipola olisi lopetettu jo paljon aiemmin.
MMK: Laskitko Kurki säästyikö kaikki merkaamasi puut ?
Kyllä harvennus meni merkkauksen mukaan. Merkkinauhatkin olen poistanut. Ajourilta tietenkin lähti merkattuja, mutta se keskusteltiin ennen työ aloitusta. Koko harvenusta en pyrkinytkään tekemään, vaan parhaat puut ehkä jätettävistä vähän yli puolet.
Kurki:”Olihan jo jokin groupin moto ketju tehnyt konkurssin. Useita koneita yrittäjällä. Taitavat metsuri eivät ole halpoja. Halvat metsuri eivät ole taitavia.”
Ei ole minun kirjoittamaa tekstiä.
Tuhon voisi lisätä, että hakkaajan työtä harvennuksissa helpottaa ja lisää hakkuun tuottavuutta merkkaamalla esim. nauhoilla parhaat jättettävät puut. Silloin harvennus helpottuu, kun ei tarvitse tiirailla mitkä puut ovat parhaita jättäväksi. Viimeksi nauhoitin 2 ha 3 ha:n vähän huonolaatuisessa ensiharvennushakkuussa, jossa oli mukana myös 2 ha avohakkuu.
Mtsäteollisuus on suhdanneherkkä ala. Esimerkiksi metsäteollisuudessa vuoden 2008 ja ennen sitäkin dollaripohjaisten hintojen koko ajan noustessa nousun voitot Suomessa ulosmitattiin palkkoihin ja sitten vuonna 2009 finanssikiisissä romahtaa maailmanmarkkinoiden hintataso ja maksuvaluuttakin dollari niiaa rajusti, niin käytännössä koko Suomen metsäteollisuus oli konkurssissa. Kilpailijamaissa voittoja ei ulosmitattu palkkoihin, vaan maltilliset palkankorotukset jätti voitot metsäteollisuudelle eikä siellä mitään suuria tapahtunutkaan.
Suomessa ay-liikkeen ulosmittaus lopetti metsäteollisuudessä työt 20 000 suomalaiselta ja monet metsäteollisuuspaikkakunnat joutuivat suuriin vaikeuksiin verotulojen romahdettua ja mikä ikävintä metsäteollisuus päätti jättää Suomen.
Metsäteollisuuden tilannetta pitäisi ajatella periaatteella, että jos Suomessa palkkoja nostetaan 10% enemmän kuin kilpailijamaissa, niin tuotteistakin pitäisi saada 10% parempi hinta, että teollisuuden kilpailukyky säilyisi, jos tuottavuus pysyy samalla tasolla. Kuten hyvin tiedetään, Suomi ei määrää maailmanmarkkinoiden hintatasoa, niin tämän jälkeen kilpailijamaat porskuttaa ja Suomen metsäteollisuus taistelee olemassaolosta.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että metsäjalosteen (paperi. sellu, kartonki, joissa puuraakaineen osuus on pieni) loppuhinnasta 90% on palkkakustannuksia, kun teollisuuden voitto 10%. Menopuolen kaikki ostopanokset ja velkojen (esim. tehdasinvestointi) maksu sisältävät palkkoja ja voittoja suhteessa 90%/10%.- Aina kun palkkasopimuksia tehdään ja palkkoja korotetaan metsäteollisuudessa koko tuotantoketjun ja ostopanosten palkat kannolta satamaan nousevat eivät vain paperitehtaan palkat kuten jotkut näyttävät sen ymmärtävän.
Puutavarassa osuuden ovat erilaiset, mutta sielläkin puun hinnan ollessa sama kuin kilpailijamaissa, niin maailmanmarkkinahinta märää suomalaisen palkkakustannustason samaksi kuin kilpailijamaissa miinus kuljetusmatkakustannus keskuksen kilpailijamaahan Saksaan Keski-Eupooppassa.
Tämä talvi alkoi erilaisissa merkeissä kuin talvet mies muistiin.
Pakkanen tuli ensin. Maa ja puut olivat jäässä, kun ensilumi satoi. Pakkaslunta on tullut 30..40 cm, joka ei ole aiheuttanut taimillekaan mitään vahinkoa. Luntahan puissa on, mutta jo kohtalainen tuuli puhdistaa isompien puiden latvat.
Kuule Jesse ne ”kiinni ottavat” taimet eivät kasva koskaan kunnon puiksi.
Kyllä se näin vaan on että, jos koivikon alikasvustona on männyn ja kuusentaimia, ne männyn taimet eivät kasva siihen malliin, että ylispuiden poiston jälkeen niistä olisi kasvatettavaksi.
Kuusen ja männyn sekaistutuksissa, jos kuusi jostain syystä (halla) jää pituuskasvussa jälkeen männyntaimista vaikka 1,5 niin kyllä kuusi männyt kiinni ottaa.
Ompa aikamoisia valheita kaikki 8. väitettä ja vastaukset oikeita.
Väite 3. on järkyttävä vale.
VÄITE 3: Avohakkuut eivät edusta kestävää metsien käyttöä, sillä ilmastokriisi on ratkaistava nopeammin kuin avohakatut puut kasvavat takaisin
Tässä luulotellaan ihmisille, että kaikki Suomen metsät olisivat ihan äsken kerralla avohakattu ja nyt odotellaan 60..100 vuotta niiden kasvamista.
Petkekes: Miten vastauksessa puhutaan eri asiasta kuin mitä on sanottu väitteessä ja pitävätkö väitteet paikkansa?
