Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ennen maatalojen pihat kuhisivat hyönteisiä syöviä lintuja (mm. pääskysparvit olivat valtaisat).
Oliko 1000 tai 2000 vuotta sitten Suomessa sama tilanne.
Luonnon omat ekosysteemit eivät tarjoa tuollaista yltäkylläisyyttä ja miksi niiden katoaminen pitäisi luokitella luontokadoksi?
Kiinnostaisi tietää paljonko syntyy hiilidioksiidia ilmakehään siitä, että kuutio puuta toimitetaan Suomessa tehtaalle jalostettavaksi, vaikka suhteellisena arvona kuutioon puuta.
Mihin tuota tietoa tarvitaan?
Fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat mukana Suomen energiasektorin päästöissä, jotka ovat nyt n. +48 Mekv-tn/v.
Suomella ei ole mitään kiirettä muuta Eurooppaa nopeammin vähentää CO2-päästöjä.Tavoite 2035 riittää ihan hyvin päästöjen ja nielujen tasapainottamiseen. Maailman kasvihuonekaasupäästöt jatkavat nousuaan kymmeniä vuosia tästä eteenpäin. Ainoastaan muutama maa maailmassa saavuttaa yleensä koskaan hiilineutraaliuden, jos fossiilisten polttoaineiden käytölle ei löydy halpaa korvaajaa nopeasti. Suomihan ei sitä tarvitse, jos metsien hiilinielua lisätään 25 Mtn/v, joka vastaa metsien kasvun nousua 25/1,3= n. 20 milj.m3/v nykyistä 110 miljm3:stä 130 milj.m3:iin ja se saavuteetaan 10 vuodessa jatkanalla metsien hakkuita ja uudistamista nykyiseen malliin ja lannoittamalla 100 000 ha vuosittain.
Vihreiden ja luontojärjestöjen hoppu nopesti korjata kasvihuonekaasutase vähentämällä metsien hakkuita ja suojella metsiä ei toimi. Siinä ei ole järjen häivää. Se vähentäisi metsien hiilinielua vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttäisi taloukasvun.
Oikea ratkaisu on lisätä metsien kasvua 25 milj.m3 seuraavan 10 vuoden aikana ja ratkaisu on siinä.
Suomeen pitää saada vain sellainen hallitus, joka toteuttaa tämän. Vihreiden kanssa se ei onnistu.
Hannu Hoskonen tietää.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2
.
Ympäristölle se on ihan samanmoinen rasite tehdäänkö muovi muku öljystä tai hiilestä tai puusta, voihaan se puusta tuotettu vähemmän vapauttaa hiiltä tiijä häntä.
Puutuotteet eivät lisää hiilidioksidia (CO2) ilmakehään, sillä niille on olemassa nielu niin kauan, kun Suomessa hakataan metsiä vähemmän kuin metsien kasvu on.
Puutuotteista laskettin lisäksi nielua vuonna 2019 -3,4 Mtn
(ks. linkki Taulukko 1.7. sivu 45) https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Fossiilisten polttoaineiden CO2-päästölle ei ole nielua ja ne lisääsvät hiilidioksia ilmaan eli ilmakehän CO2-varasto kasvaa.
Tolopainen oikeassa. Suomella on verovaje, jota pahentaa tämä ilmastohulluus, joka vie rahat.
Suomen keskilämpötila ei ole noussut yhtään sitten 1950-luvun alun.
Suomessa ei ole ilmastokriisiä.
Meillä on vielä toivoa. Vihreiden järjettömät suojelupuheet ja heitä tukevien luontojärjestojen viimeikainen propaganda näkyy nyt puolueen kannatuksen laskuna.
Suomalaiset näkyvät olevan sittenkin ihan tervejärkistä kansaa.
Nyt olisi aika hajottaa hallitus ja tilalle uusi, jonka ei tarvitse vannoa ”maailman kunnianhimoisimmalle ilmastotavoitteelle” vihreiden pelossa.
Metsää lisäsuojeluun satojatuhansia hehtaareja.
Suomen Luontopaneeli selvitti, miten Euroopan unionin biodiversiteettistrategian suojelutavoitteet voidaan saavuttaa Suomessa.
Mitä tuokin suojelu hyödyttää ?
Puhä-Häkin kansallispuistossa, jossa on 400 vuotta vanhaa metsää, on Suomen kääpälajeista vain kolmannes. Melkein mistä tahansa metsästä löytyy tuon verran kääpälajeja.
Tämän suojeluhuulluden kitkemiseksi, pitäisi perustaa laitos, jossa ympätään kaikki mahdolliset seini, kääpä, jne. lajit metrin pituisiin lahopuupökkelöihin ja niitä sitten levitettäisiin kaikialle Suomeen metsiin Pyhä-Hakkiinkin .
Silloin joka paikassa olisi sitten hrvinaisia ja uhanalaisa lajeja eikä tarvita mitään suojelua.
Rahat laitoksen rakentamiseksi otettaisiin valtion määrärahoista luontojärjestöille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4-H%C3%A4kin_kansallispuisto
hakatusta puusta viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia on hiilidioksinsa päästänyt ilmakehään, miten metsän hakkaaminen voi saada aikaseksi hiilinielun?
Runkopuuhan viedään pois metsästä.
Puiden kuolleista karikkeista (oksat, neulaset, lehdet, juuret, hienojuuret) jää aina jonkin verran (eniten juurista) pitempiaikaista hiiltä maaperään, jolla silläkin on puoliintumisaika kuten puutavarallakin. Maaperän hiili ei ole aina vain kasvava hiilivarasto, vaan korreloi ainoastaan maanpinnan yläpuolisen biomassan määrän eli metsän kanssa.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/
Tässä on aloitettu saman asian (avohakkuun päästöt) tutkimus jo 2016.
Siinäkin hakkuutähteet (logging residues) ovat mukana päästönä ja ensimmäisen kesän 2016 CO2-päästö on n. +9 CO2-tn/ha. (Ks kuva 9)
Linkki: https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/comment-page-1/#comment-11388
Linkistä lainattua:
Päätehakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuutähteiden hajoamisesta vapautuu hiiltä ilmaan enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ennättää sitä sitoa.
miten varhaisperkaus vaikuttaa lyhyellä aikajänteellä taimikon hiilitaseeseen.
Tässä tutkitaan kuusentaimikon nieluja ja päästöjä.
Taas pistää silmään, että hakkuutähteistä ja varhaisperkauksesta laskettaisiin päästöjä, mutta ei mainintaa, että niiden päästöt huomioidaan heti poistumassa, vaikka ne tässä tutkimuksessa ovatkin mukana. Taimikoiden raivausjätteestä yli 1,3m vesat on myös laskettu mukaan poistumaan eli tässä nekin laskettaisiin toisen kerran päästönä.
LUKE lienee tutkimuksen tekijä ja siellä nämä asiat luulisi olevan tiedossa, mutta kyllä se pitäisi olla sanottuna.
