Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei ne karikkeet todellisuudessa heti poistu ellei kantoja nosteta vaan vasta vuosien kuluessa, ja tuona aikana kasvava puusto ehtii korvata menetyksen. Ympäristöväen yksi keskeinen argumentti avohakkuita kohtaan on ollut niiden oletettu vaikutus maan hiilivarastoon, joten ei ole yhdentekevää miten asiasta keskustellaan julkisuudessa.
Hakkuutähteet eivät heti hajoakkaan hiilidioksidiksi, mutta niiden sisältämä kaikki hiili lasketaan päästöksi vuosittain poistumassa heti.
Hakkuutähteistä (maan päällinen + alainen) kuitenkin voidaan laskea pitempiaikaista nielua kuten kivennäismaille Tilastokeskus on laskenutkin (DOM+SOM) vuonna 2019 -7,9 Mtn nielun. ( Linkki Taulukko 1.7 sivu 45)
Kivennäimailla maapäästö on sen verran pieni, että nielua tulee. mutta orgaanisten maiden maapäästö on taas suuri ja niiden (DOM+SOM) 2019 onkin päästöä +4,1Mtn.
Tuo kakkuutähteiden laskeminen aukon päästöihin on päästöjen laskemista toiseen kertaan ja sitä ympäristöväki tietenkin käyttää avohakkuiden päästöjen paisutteluun.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Aika omintakeinen laskentatapa, mikäli ei huomioida kantojen mukana poistunutta hiiltä päästönä.
Olen jo pitemmän ajan ymmärtänyt tämän niin, että kannot ja hakkuiden kaikki kuollut karike on laskettu poistumaan mukaan ja siten ne on jo kerran huomioitu päästönä haakkuusäästön koko biomassan (elävä runkopuu+elävä karike) nielua laskettaessa.
Luulen kyllä,että jotain keinoälyä tulee, mutta ensiksi kyllä jaksollisella tavalla kasvatettuihin metsiin.
Onhan se hakkuukoneen tuottavuus moninkertainen, kun pääsee helpon jaksollisen metsän 300..500 m3/ha päätehakkuita tekemään ja siihen päälle 1. ja 2. harvennuskuvion samalla palstalla, kuin JK- metsän vaikeita isojen alojen harvennuksia, josta puuta kertyy vain 50..100 mottia hehtaarilta.
Koneen hyvä tuttavuus, johon tarvitaan runsaspuustoinen metsä, mahdollistaa kuskille paremman palkankin ja houkuttelee alalle.
Silloin pitäisi olla muutkin samaa tasoa Ruoka. Bensa. Muu eläminen.
Tuohan on poliittinen kysymys. Pitää äänestää sellaisia puolueita, jotka hallituksessa sitten tekee sellaisa päätöksiä, että yritystoiminta tuottaa työllisyyttä ja verotuloja riittävästi menoihin ja näin kansalaisten kulutustason saadaan samalle tasolle kuin kilpaijamaissa.
Tosin yksityisen puolen työllisyyden, joka on talouden selkäranka, voi ay-liike yksin romuttaa ylläpitämällä kilpaijamaita korkeampaa pakkakustannustasoa tai korkeammilla palkankorotuksilla, jolle hallitus ei voi oikein mitään, kun ollaan yhteisvaluutassa eikä voida devalvoida palkkoja alemmalle tasolle.
Sipilähän yritti sisäisellä devalvaatiolla laskea palkkoja kansainvälistä kilpailukykyä edellyttävälle tasolle ja sai tyhmän kansan tuomion. Puolueen kannatus romahti.
Palkkoja metsäteollisuudessa voi nostaa vasta sitten, kun kilpailijamaiden palkataso alittuu 10% ja sen jälkeen vain kilpaijamaiden nostojen mukaan. Tuo 10% marginaali tulee ylimääräisistä vientikustannuksista keskukseen l. Keski-Eurooppaan.
Nythän palkka ja palkkakustannukset (sos.kust+ lisät) ovat 70% korkeammat kuin Ruotsissa.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
kun unohtivat metsäpuolen asiantuntijat kokonaan pois suunnitteluporukasta, ja homma on nyt tehtävä uusiksi?
Näinhän näille EU:sta tuleville metsäuhkille tuppaa käymään.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1652922
Eihän metaanipäästöt ole loppuneet, mutta puolustaakseni Hoskosta, lyhyen puoliintumisajan omaavasta metaanista on sanottu, että sen vaikutus kasvihuonekaasuna kumoutuu, kun hiiltä sitoutuu turvekerroksen kasvaessa riittävän pitkään. Olisiko tämä aika jo koittanut?
Tietenkin tähän lyhyen ilmastohätätilan aikana luonnon soiden metaanipäästö pitäisi laskea jopa 70 kertaiseksi kasvihuonekaasuksi hiilidioksidiin nähden.
Silloin 6 miljoonan suohehtaarin metaanipäästöjen loppuminen ojittamalla olisi nielu kooltaan -30..-40 Mekv-tn/v ja yksinään korvaisi Suomen tämän hetken nettopäästön +25,3 Mekvtn/v (ks linkki Hoskonen)
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a06115f-014e-4ed3-94d5-a457f3dc2eb2
