Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämä tarkoittaisi ehkä esimerkiksi sitä että yli 13 hehtaarin tilaa ei voida hakata kerralla aukeaksi, tai ei voida hakata enemmän kuin kasvu sen 30 vuoden aikana.
Taksonomia kuten Hallitus linjasi on liian epäselvä ja tulkinnanvarainen.
Valtioneuvosto ei kuitenkaan kannata delegoidun säädöksen hyväksymistä Euroopan komission esittämässä nykyisessä muodossa. Valtioneuvosto katsoo, että metsien käsittelyä koskevat tekniset kriteerit ovat osin vaikeasti ymmärrettäviä ja tulkinnanvaraisia. Kriteerien täyttymisen todentaminen olisi vaikeaa, eikä niitä voi kaikilta osin pitää tarkoituksenmukaisina. Tulkinnanvaraisuudesta voisi seurata, että metsätalous voisi rajautua taksonomian ulkopuolelle ja mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä.
Vuokratusta kiinteistöstä veron suorittaa kiinteistön omistaja eikä haltija. Vuokrasuhteen laadulla ei ole merkitystä. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, veron maapohjasta suorittaa sen omistaja ja rakennuksesta tai rakennelmasta sen omistaja.
Maan vuokraaja maksaa saamastaan vuokrasta veron lisäksi kunnan määräämän kiinteistöveron, joka on prosentin luokkaa.
Muut kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain nojalla verotettavat vuokratulot verotetaan tuloverolain mukaan. Tällöin omistajan saama vuokratulo on kokonaan pääomatuloa (TVL 32 §).
Onko metsänomistajan vuokratulo , jolla ei ole maataloustuloa, pääomatuloa?
En oikein saanut selvää muusta tuulivoimayhtiön vuokraamasta alueesta kuin myllyn tontista ( 2000 m2), joita saattaa olla tuhansia hehtaareita, maksetaanko niistä kunnan kiinteistövero.
Jos maakaasu määritellään vihreäksi energiaksi, niin millä perusteella turve ei sitä voisi olla?
Kyllä Suomen neuvottelijat Pietikäinen ja Niinistö tuon hyväksyvät ja siitä seuraisi, että Valio tai Arla oman maineensa vuoksi eivät ostaisi maitoa maatilalta, joka käyttää turvetta kuivikkeena, mutta maakaasun käyttö maatilalla ei estäisi maidon ostoa.
Samoin kasvihuoneet joutuisivat luopumaan tyrvekasvualustoista, mutta lämmitykseen voisi käyttää maakaasua.
Pietikäisen mukaanhan turpeen käyttöä taksonomia ei estäisi.
Pietikäinen: Ongelma onkin, että taksonomian metsäkeskustelussa on vaikuttanut olevan kyse joskus siitä, että halutaan väkisin myöntää viherleima kaikille tuotteille, ja väittää näin niin sanotusti yleistä toimintaa erityisvihreäksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä metsätuotteet eivät saisi viherleimaa?
Arvaan sellu ja puunpoltto. Näitähän vihreät ovat vastustaneet.
Pietikäisen mukaan taksonomia ei kiellä mitään ja perustuu tieteeseen.
Tuohon uskon heti kun maakaasun käyttö jätetään pois taksonomista ei kestävänä eikä sille näin voi myöntää EUn vihreää leimaa.
Jos maakaasu fossiilisena hyväksytään ja saa vihreän leiman, niin se on vain ilmastoörhojen omaa tiedettä.
Lappi ei tarvitse tätä taksonomiaa eikä Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopoilitiikkaa.
Lapissa ilmasto ei ole lämmennyt 100 vuoteen yhtään.
Toimivat suoekosysteemit +170 tarkoittaa ehkä luonnontilaisia soita, kun kertymä on noin suuri?
Kyllä se tarkoittaa niin ojitettua kuin ojittamatontakin suoalaa 8,9 milj.ha, josta on vähennetty vain turvekankaat 2,163 milj ha , jotka eivät sido hiiltä.
https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html
Yhteensä ojitetuissa suometsissä sitoutui siis 124 – 27 – 43 = 54 x 3,67 joka olisi noin 200
Nuo ovat päästöjä.
Hiilen sitoutumista tarkoittavat luvut ovat + 170 ja + 124.
Paljonkohan tuo +31 Tg hiiltä mahtaisi olla hiilidoksiditonneina?
Tg=Mtn.
Ojitettujen turvemaiden hiilivaraston kasvu oli 1950-2000 n. 31 MC-tn, joka ilmaistuna CO2-varaston kasvuna 3,67*31 = 113,8 Mtn.
Mutta tässä on mukana ojitettujen turvemaiden metsien hakkuusäästön varaston lisäys, jonka Tilastokeskus Lulucf-maankäyttösektorilla laskee metsien hiilinieluun kuuluvaksi sekä myös tuo tupeen käyttö ja tuotanto -44 Mtn, joka kuuluu energiasektorille.
Näiden huomioiminen tekee pelkän turpeen CO2:n päästöjen ja sidonnan taseesta negatiivisen, joka tukee Tilastokeskuksen laskemia päästöjä orgaanisille maille + 4,1 Mtn/v ja turvepeltojen +8,7 Mtn/v vuonna 2019, vaikka kaikki tuo alle 100 vuoden ikäisen turpeen (näennäisnielu) sidonnan varasto (C) 170/50= 3,4 MC-tn/v = 3,67*3,4= 12,5 MCO2-tn/v olisikin mukana laskelmissa.
ks. Taulukko 1.7 sivu 45 Linkistä.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Muistaakseni turvemailla hiiltä jää enemmän maaperään kuin kangasmailla.
Linkissä alla (Turunen, Mäkilä, Virtanen) alle 100 v turpeen muodostuminen on n. 3,4 MCO2-tn/v. Laskettu tuosta suobiomassan kasvusta 170Mtn/50= 3,4 MCO2-tn/v, joka vastaa CO2-sidontaa 3,67*3,4= -12,7 Mtn/v. Luonnon soiden CO2-sidonta tuosta on vain -3…-4Mtn/v.
Lisäksi Tilastokeskuksen laskemat orgaanisten maiden CO2-päästöt +4,1 Mtn/v ja turvepeltojen CO2-päästö +8,7 Mtn/v nollautuvat, tällä laskelmalla. Tosin siinä huomioidaan myös ojitettujen metsämaiden vuosittaisen hakkuusäästön CO2-nielu, joka Lulucf-laskennassa lasketaan metsien nieluun.
SUOMEN SOIDEN HIILITASE 1950-2000 (IHMISTOIMINNAN VAIKUTUKSET)
Laskelma sisältää suuren määrän epävarmustekijöitä
(Laskelman tiedot:Turunen 2008, Mäkilä 2010, Tilastokeskus 2010, Virtanen)Hiilivaraston pieneneminen Tg hiiltä (C)
Turpeen käyttö käyttö ja tuotanto – 44
Turvepellot (kaasupäästöt) – 86
Huuhtoutumat (ojituksista) – 27
Soiden tuhoutuminen (tiet,altaat, kaatopaikat) -63
Turpeen hajoaminen (metsäojitetut suot) – 43
Yhreensä= -263Hiilivaraston kasvu Tg hiiltä (C)
Suobiomassa ( toimivat suoekosysteemit) + 170<
Biomassan lisäys ojitetuille ( puusto, karike) + 124 Yhteensä = + 294Muutos hiilitaseessa (1950 – 2000) = +31 Tg hiltä (C)
https://docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html
Vanhojen metsien lajina pidettävän karvaorakkaan kaikki kasvupaikat on suojeltuja, mutta yllättäen sitä löytyy kuusi vuotta sitten hakatusta metsästä Janakkalasta.
Tässä peikonnahka, jonka on arveltu muuttuvan uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen vuoksi. Tässä halkiheltta, joka oli aikaisemmin uhanalaiseksi arvioitu. Nyt se on hyvin yleinen Etelä-Suomessa.
Harjaskääpä. Tämä oli opiskeluaikana niin harvinainen, että sitä lähdettiin katsomaan Itä-Suomeen, jossa tunnettiin esiintymä, Timo Lehesvirta sanoo.
Kyllä ontuu näidenkin linkissä olevien uhanalaisten lajien suojelu, kun vanhoja metsiä on suojeltu niiden vuoksi ihan turhaan, sillä esiintyvät runsaimpina avohakkuilla ja samaa voi epäillä muidenkin uhanalaisten lajien ja eliöiden osalta. Näyttäisi riittävän kunhan vähän järeämpää puuta jätetään lahoamaan maahan tai pystyyn talousmetsien hakkuissa. Voisi sanoa, että avohakkuut ovat vain lisänneet monimuotoisuutta ja parantaneet uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia.
