Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lämpötilojen aikasarjat tarkoittanee astelukuja. Ilmatieteen laitoksen linkin käyrät ulottuvat vain 1900-luvun alkuun.
Mitä tapahtui Suomen säässä ennen 60-lukua? Ilmatieteen laitos on katkaissut lähes kaikki sivuillaan näkyvät aikasarjat vuoteen 1961, tuon vuosiluvun taakse ei näe. Onneksi Suomen säätilastoja saa muualta maailmasta paikoista, jonne Ilmatieteen laitos joutuu tietoja luovuttamaan globaaleja lämpöaikasarjoja varten. Muunmuassa Hollannin ilmatieteen laitoksella on sivustoillaan aparaatti, jolla saa Suomenkin sääasemien havainnot helposti ulos.
Näkyy maidontuotanto olevan päästötöntä. Ruotsissa.
Arla mainostaa, että yhtiön EKO-merkkisen maidon ilmastovaikutukset ovat nolla<span class=”sc-hBUSln ewhlPk”> (siirryt toiseen palveluun)</span>.
Arlan väitteet perustuvat siihen, että yhtiö on ostanut päästökompensaatiota.
Hiilipörsissä 100 ha metsää 5 m3 vuosikasvulla olisi arvoltaan 100*5*60= 30 000 e/v.
Samalla se kelpaisi myös valtion hiilinieluksi.
Lnkistä:
Jalkasen puhe siitä, että kesien keskilämpötilat ovat olleet suunnilleen samat jo 500 vuotta on Alestalosta outo, koska mukaan mahtuu mm. 1600-luvun ns. pikkujääkausi.
Tuolle väitteelle ainakin tämän Keski-Englannin lämpötilamittaussarjan mukaan vuodesta 1659 lähtien Jalkaselle löytyy tukea. Lämpötila olisi noussut vain +1 asteen verran 1930-luvulle tultaessa ja 1600-luvulla Thames-joki oli talvisin jäässä. Lapin talvet viime vuosina ovat olleet n. -1 asteen kylmenpiä kuin 1930-luvulla.
https://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c0162ff86e0b7970d-pi
kun Atlantilta purkautui lämmintä vettä Barentsinmerelle.
Tuota ihmettelin.
Eikö nytkin virtaa lämpimämpää vettä, kun merijää pitkälle Novaja Zemljan takanakin on avovettä?
https://earth.gsfc.nasa.gov/cryo/data/current-state-sea-ice-cover
https://yle.fi/uutiset/3-5293070
Metsäntutkimuslaitos sanoutuu irti laitoksen Rovaniemen yksikössä työskentelevän tutkijansa Risto Jalkasen mielipiteistä. Jalkanen sanoi YLE Lapin haastattelussa, ettei Lapin ilmasto ole lämmennyt lainkaan sadan vuoden aikana. Hän viittaa tekemäänsä neulasjälkitutkimukseen.
Risto Jalkanen on kiistassa vahvoilla, sillä tiede vahvistaa hänen näkemyksensä.
Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Suomessa nykyiset talvet ovat olleet noin -1 astetta kylmempiä kuin 1930-luvulla.
Leena: https://www.hs.fi/talous/art-2000008220343.html
Selvityksen tulos: Tuilla rahoitetut toimet eivät ole vähentäneet maatalouden kokonaispäästöjä lainkaan. Alan päästöt Euroopassa ovat yhtä suuret kuin vuonna 2010.
Ei kai tähän mennessä maksetuista maatalouden suojelutuista ole tarkoitettukaan ilmastopäästöjen vähentämiseen, vaan ympäristön suojeluun. Vasta nyt tänä vuonna on päästy hyödyntämään karjan lantaakin biokaasun tuottoon, kun sen myynti sallittiin tuottajille. Nyt uusiutuva biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita, mutta kuten hyvin tiedetään nieluja tästä ei lasketa.
Maatalouden päästöistä juuri tuota eläinten ruuansulatuksen metaanipäästöä +2,1 Mekv-tn/v ei edes voi poistaa mitenkään eikä tarvitsekkaan.Turvepeltojen päästöt, joista on kirjoitettu paljon, voivat olla reilusti yläkanttiin jopa +6 milj-CO2-tonnin verran. Matala turpeisista turvepelloista saa nopeasti kivennäispeltoja hautaamalla pintaturpeen pohjaveden alapuolelle. Tällaisia peltoja on luokkaa150 000 ha ja niiden pinta-ala on kovassa laskussa jo muutenkin. Ne vähenevät joka vuosi -10..-20% vauhtia, sillä CO2-päästöt loppuvat turvekerroksen nollauduttua.Turvepeltojen CO2-päästöjä voi vähentää monivuotisella nurmella, mutta pelloista ei kyllä voi saada pitempiaikaista hiilinielua.
Suomen maataloudesta jää aina ja ikuisesti +5…+10 Mekv-tonnin verran päästöjä, vaikka mitä tekisi.
Esimerkiksi heinäsato poltetaan ja poltosta lasketaan CO2-päästö.
Nielu tässä tapauksessa on tuo heinäpellon ottama CO2 ja päästö sen poltossa vapautuava CO2, joka on yhtä suuri.
Eli tuolle poltossa syntyvälle hiilidioksidille on nielu se, mitä heinän kasvu on ottanut ilmasta hiilidioksia ja tapahtuman ilmastovaikutus on nolla.
Ymmärtäisin näin (ks. linkki), että Tilastokeskuksen laskemalle eläinten ruuansulatuksen metaanipäästölle +2,1 Mekv-tn/v, joka on 30 kertaa pahempi ilmastopäästö kuin CO2, ei ole olemassa nielua ja tuleekin laskea päästöihin. Kaikki ruuansulatuksen läpi menevä hiilihän ei sitoudu metaaniin ja lopusta hiilestä lannassa ja virtsassa, joka vapautuu hiilidioksina takaisin ilmakehään, ei tietenkään enää lasketa päästöjä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008376697.html
Ihmisten ja eläinten ruuansulaksen jätteistä saadaan biokaasua ja lannoitteita korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja lannoitteita tuon eläinten ruuansulatuksen metaani päästöjen +2,1 Mekv-tn/v verran helposti.
Nythän näitä bioreaktoreita nousee kuin sieniä sateella, kun hallitus laillisti biokaasun myynnin ja nosti niiden rakentamisen tukea.
Mutta mihinkään hiilitaselaskentaan tämä ei päädy nieluna, vaan biokaasutuotannon päästöt tietenkin otetaan huomioon.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1384454
Miksi maataloustuotannolle ei lasketa hiilinielua? (Maatalousmaa voi toki olla jos sitä hoidetaan oikein.)
Suomen peltoviljelyn sato ottaa ilmasta hiilidioksidia jotain -20 Mtn vuosittain. Tästä ei lasketa yhtään nielua, vaan sanotaan että ”se syödään kaikki”.
Ihmiset ja eläimet eivät käytä kaikkea hiiltä hengitykseen ja elintoimintojensa ylläpitämiseen, sillä ulos tulevissa jätöksissä on vielä hiiltä jäljellä, koska jätökset kuivana ovat hyvää polttoainetta. Virtsassa on ureaa 2,5 % verran ja urean kemiallinen kaava on OC(NH2), joka sisältää myös hiiltä. Kysymys vain on siitä kuinka tehokas ruuansulatus on eli kuinka paljon hiiltä menee läpi. Onko se jotain väliltä 0..30% en tiedä, mutta sitä ei huomioida laskelmissa millään lailla.
Tälle ruoansulatuskanavan läpi tulleelle hiilelle on sitten olemassa nielu osa tuosta -20 Mtn/v hiilensidonnasta.
Alla olevan linkin kuvassa 2 on esitetty maataloussektorin eläinperäiset päästöt.
– Lannankäsittely CH4 n. +1 Mekv-tn/v
– Ruuansulatus n. +2,2 Mekv-tn/v.
Yhteensä n. +3 Mekv-tn/v, jolle minun käsityksen mukaan on nielua jokin osa tuosta peltojen sitomasta n.-20 Mtn/v. Riippuen siitä kuinka paljon hiiltä menee ruuansulatuksen läpi.
Kiinteät jätökset menevät yleensä vedenpuhdistamolle, jossa ne hajoavat ja ilmoille vapautuu lisää hiilidioksidia. Osa päästöstä saataisiin toki talteen, jos edes ruokajäte ja lehmien ym. kotieläinten jätteet kompostoidaan ja biokaasutetaan.
En tiedä lasketaanko puhdistamoilta päästöjä, mutta jos lasketaan niin näille ihmisperäisille päästöille on olemassa nielu ja olisi väärin laskea niistä päästöjä.
Ihmisten ruunsulatuksen läpi mennyt hiili ja sitten sen puhdistamoille menneelle ja siellä vapautuneelle hiilelle on olemassa nielu eli tästä peltojen sitomasta -20 Mtn/v hiilestä se osa, joka vapautuu siellä ilmaan.
Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/khki-2017/
