Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuupovaaran poikain JK-kasvatus on aloitettu tasaikäisestä männiköstä harventamalla. Isoja kuusia ja koivuja on vähän. Hakkuuta voisi kuvailla tasaikainen metsän huonosti toteutetuksi harvennukseksi, sillä on jätetty vanhojen pitkien mäntyjen tihentymiä, joissa ei kasvua ole ja hoikimmat alkavat kohta kuolla.
Voihan tuota sanoa JK:n alkuvaiheeksi tai myös kaksivaiheiseksi kasvatukseksi noiden aliskuusien vuoksi, joita nyt kasvaa siksi että ylispuina on valoisa mäntymetsä. Lopputulos muutaman harvennuksen jälkeen on kuusikko, sillä yhtään männyn- tai koivuntainta ei näy kuvissa eikä juuri välikokojakaan.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/322488/1/2250021011
Linkistä.
Suomessa ja EUssa päästöjä on onnistuttu vähentämään, muta se on vain osa totuutta. Merkittävä osa on ulkoistetu muihin maihin. Jos rajojen ulkopuolella syntyvät päästöt huomioidaan, Suomen ja EUn päästöt ovat vähentyneet paljon kerrottua vähemmän.
Kyllä niitä päästöjä haluttaisiin laskea Suomelle kaikesta tuonnista, mutta viennin nieluja ei ilmeisesti haluttaisi laskea, kun niistä ei ole mainintaa.
Suomen metsäviennin nielu on jotain -30 Mekv-tn/v. Suomen metsien hakkuista vientiin menee 90% jalosteina.
Esimerkiksi ruuan tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan, mutta sadon sitomaa hiiltä ei.
Suomen koko peltoviljely sitoo CO2 ilmasta n. -20 milj. CO2-tn/v, mutta sen sanotaan palautuvan takaisin ilmaan samana vuonna ihmisten ja eläinten hengityksessä ja ruumiin toimintojen ylläpidossa. Se tosin edellyttäisi, että elävien suolesta ja rakosta ei tulisi sitten mitään ulos.
Minkään koneen hyötysuhde ei ole 100% ja siksi ruoansulatuksen kautta tulee ulos paljon hiiltä. Arvioisin, että ainakin kolmannes sidonnasta eli 6..7 MCO2-tn/v, joka pitäsi vähentää maatalouden päästöistä, koska näille päästöille on olemassa juuri tuon kokoinen nielu. Lisäksi näistä jätöksistä voidaan tuottaa ensin biokaasu ja loput käytettää peltolannoitteena korvaamaan esim typpeä, joka nyt valmistetaan fossiilisesta maakaasusta.
Esimerkkinä eläinten jätösten lannan hiilestä on biokaasu, jossa metaania (CH4) on 50..70% ja jätös kuivatettuna palaa hyvin. Eläinten lantaahan käytetään polttoaineena ruoan valmistuksessa jossain päin maailmaa. Palamiseen täytyy olla hiiltä.
Vastahan Unionin metsämaat kokoontuivat Itävallassa. Toivottavasti sopivat yhteisestä metsäpolitiikasta jotain Komission metsäpolitiikkaa vastaan.
Nämäkin kestävän rahoituksen kriteerit. Jos fossiilinen maakaasu hyväksytään kestäväksi, jolla ei ole nieluakaan yhtään, niin kyllä turvekin pitäisi hyväksyä, sillä sille on nielua -3..-4 Mtn/v edestä Suomen luonnon soiden sitoessa tuon määrän.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) mielestä Suomen on äänestettävä EU:n ehdottamia kestävän rahoituksen ilmastokriteereitä vastaan EU-neuvostossa joulukuussa.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c099382a-85fd-4a4b-a623-f8908c90b2d3
Magnesium-tukiaine tässä olisi myös kierrätettävää, kun Mg(OH)2 hajoaa 250 asteen lämmössä ja magnesiumia on maankuoressa riittävästi.
Tämä vedyn tuotantoprosessi ei liene patentti, sillä se on peruskemiaa.
Ja vetyä voisi tuottaa ilman sähköä oululaisella keksinnöllä.
AJ:n postaus: https://yle.fi/uutiset/3-12135362
Skotlannin Glasgow’ssa käynnissä olevassa, historiallisessa COP26-ilmastokokouksessa on päästy sopuun metsäkadon ja metsien hävittämisen lopettamisesta. Joukko valtioiden johtoa allekirjoittaa tänään sopimuksen, jossa luvataan lopettaa metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä.
Nyt loppuu Suomenkin metsien ennallistamiset soiksi.
