Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Muuttuvassa maailmassa EU saattaa kohta olla demokratian viimeinen linnake.
Demokratia oli todella vaarassa USAssa tammikuun 6. 2021, kun Trumppi yritti kaapata vallan ja olisi kyllä onnistunutkin, mutta varapresidentti Pence petti, kun meni vahvistamaan vaalituloksen.
– 3,44*3,67 = – 12, 6 Mtn/v.
Tämä nielu on kaikilta turvemailta niin luonnontilaisilta soilta ( -3Mtn/v) kuin ojitetuiltakin (-9,6 Mtn/v) yhteensä n. 7 milj.ha:n alalta, joissa elävä pintakerros sitoo hiiltä. Turvekankaat n. 2,0 milj.ha , joissa on kangasmaiden kasvipeite, eivät sido hiiltä (C).
Tuo CO2-sidonta -9,6 Mtn/v on alle 100 vuotiasta pintakerroksen turpeen”näennäiskertymää” Tilastokekuksen mukaan, jonka osuutta en vielä tiedä, mikä sillä on tuossa ojitettujen turvemaametsien maapäästön +4,1 Mtn/v laskennassa.
Voi katsoa edellä olleesta Mäkilän linkistä.
Luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat valtava kasvihuonekaasupäästö, kun turpeen kasvu sitoo vain -3 Mtn/v hiilidioksidia, mutta metaanipäästöt ovat +12 Mekv-tn/v.
Matala ojitus poistaisi metaanipäästöt, mutta CO2-nielu muuttuisi lieväksi päästöksi, jonka jo 0,6 m3/ha metsän kasvun nielulla -0,8 tn/ha/v korvautuisi.
Lasken tuon Tilastokeskuksen CO2-päästöistä 4,1 Mtn/v 5 milj.ha ojitetuille turvemalle, joka on +0,8 tn/ha/v.
https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html
Sivulla 7 on luonnon soiden metaanin ekv-päästöarvoja.
Jos laskee metaanin päästökeskiarvoksi 3 ekv-tn/ha/v, niin 4 milj.ha:n luonnon soiden metaanipäästöt olisivat +12 Mekv-tn/v.
Linkki: http://turveinfo.fi/ukk/
https://docplayer.fi/57501779-Turpeen-riittavyys-energiakayttoon-hiilikertyman-pohjalta.html
TurveInfon viittaus (Mäkilä 2009) soiden turpeen hiilen (C) sidonnalle on – 3,44 Mtn/v ja löytyy yllä olevasta Mäkilä- linkistä. Eli pitää paikkansa ja turpeen hiilinielu kaikilla luonnon suot+ ojitetuilla turvemailla on siis – 3,44*3,67 = – 12, 6 Mtn/v.
Linkin 2020 turpeenkäyttö 28,2 TWh on ilmeisesti 2009 vuoden ennuste, joka meni pahasti pieleen, sillä viime vuonna turpeen käyttö oli n. 10 TWh, jonka CO2-päästö on n. +6 Mtn.
TurveInfo-linkki seuraavassa postauksessa.
Linkistä taulukko 1.7 sivu 45/ https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
DOM+SOM, turvemaat 12,7(1990) 10,8 8,8 8,3 7,0 5,2 4,9 4,6 4,1 4,1(2019)
Ojitettujen turvemaiden maapäästöt vuodesta 1990/12,7 Mtn/v vuoteen 2019/4,1 Mtn/v ovat laskeneet kolmasosaan.
Kysymys kuuluu miksi metsää kasvavien ojitusalueiden maapäästöt, jotka tulevat yksinomaan reheviltä matalaturpeisilta ojitetuillta korpimailta, ovat laskeneet kolmasosaan 30 vuoden aikana? Karut ojitetut turvemaapojathan ovat yhtä hyvä hiilinielu kuin luonnon suot.
Olisiko niin, että turvekerrosta on hajonnut pois osa entisistä päästävistä maapohjista ja ovat nyt kivennäismaita, joista päästöjä enää tule.
Samoin CH4- ja N2O-päästöt ovat laskeneet 30 vuodesssa 3,5 Mekv-tn/v => 2,5 Mekv-tn/v.
Ei siis näillekkään päästöille tarvitse tehdä mitään, sillä ehtivät laskea itsestään merkityksettömiksi vuoteen 2035 mennessä, joka on Suomen hiilineutraalius tavoiteajankohta.
