Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkistä taulukko 1.7 sivu 45/ https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
DOM+SOM, turvemaat 12,7(1990) 10,8 8,8 8,3 7,0 5,2 4,9 4,6 4,1 4,1(2019)
Ojitettujen turvemaiden maapäästöt vuodesta 1990/12,7 Mtn/v vuoteen 2019/4,1 Mtn/v ovat laskeneet kolmasosaan.
Kysymys kuuluu miksi metsää kasvavien ojitusalueiden maapäästöt, jotka tulevat yksinomaan reheviltä matalaturpeisilta ojitetuillta korpimailta, ovat laskeneet kolmasosaan 30 vuoden aikana? Karut ojitetut turvemaapojathan ovat yhtä hyvä hiilinielu kuin luonnon suot.
Olisiko niin, että turvekerrosta on hajonnut pois osa entisistä päästävistä maapohjista ja ovat nyt kivennäismaita, joista päästöjä enää tule.
Samoin CH4- ja N2O-päästöt ovat laskeneet 30 vuodesssa 3,5 Mekv-tn/v => 2,5 Mekv-tn/v.
Ei siis näillekkään päästöille tarvitse tehdä mitään, sillä ehtivät laskea itsestään merkityksettömiksi vuoteen 2035 mennessä, joka on Suomen hiilineutraalius tavoiteajankohta.
Luontokatoon ei tuossa oteta kantaa, vaan ilmastonmuutokseen, jolla tarkoitetaan, että ilmasto lämpenee hirveää vauhtia, jota ei näytä tapahtuneen ainakaan talvikuukausina, vaan talvikuukaudet ovat keskimäärin kylmenneet.
Olisi nyt kaiken tämän rummutetun ilmastohätätilan vuoksi jo luullut, että talvet olisivat lämmenneet monta asetta varsinkin Helsingin Kaisaniemessä, mutta ei kun vaivaiset 0,1 asettta.
Siinä näyttäisi olevan kyse avohakkuusta mutta säästöpuuryhmiä on todella paljon ja isoimmat niistä varmaan 0,5ha. Sen lisäksi yksittäisiä säästöpuita on jätetty hyvin tiuhaan. Joko tuo on FSC-hakkuu suojelualueineen tai sitten mahdollisesti joku Metsähallituksen kokeilu.
Taitaa olla yksityisten mailla hakkuu.
Pirttivaara on lähellä rajaa samalla korkeudella.
Linkki; https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pinta-alat/karttapalvelut/
Hallituksen tavoite puolittaa turpeen poltto on 2030. Viime vuoden turpeen käytön romahdus johtui pääasiassa päästökaupan hinnan noususta, kun turve on luokiteltu fossiiliseksi. Nyt kun fossiilisten hinta on noussut moninkertaiseksi ja hakekkaan ei riitä korvaamaan turpeen polttoa ja turpeesta tuli halpa polttoaine luulisi kysyntää taas olevan. Uusien turvesoiden luvitus vain pitäisi olla nopeampaa kuten muidenkin hankkeiden, johon ministeri Lintilä on nyt herännyt muun hallituksen nukkuessa. Nesteen uusiutuvan polttoaineen investointi meni Hollantiin osaltaan siksi, kun Suomessa lupamenettely kestää vuosia.
Lintilän mielestä luvituksen sujuvoittaminen olisi sen sijaan ”ilmainen” tapa saada yksityisiä investointeja ja työpaikkoja aikaiseksi tukemaan vihreää siirtymää ja uusteollistamista.
Jortikka oikeassa. Pitkittynyt taimettuminen johtaa myöhemmin epätasaiseen metsään, jossa pitää harvennuksissa jättää hoikempia laatupuita jatkoon. Tällaisen metsän tuotto jää reilusti samaa kokoa olevien istutustaimien kasvusta ja harvennuksissa poitetaan aina samankokoisia puita.
Metsäpalstan osto on sijoitus ja palstan parin aukon uudistaminen ei näyttele mitään osaa sijoituksen tuotossa, kun uudistamisen laskennallinen korkomeno ei realisoidu mitenkään. Ovat vain vuosittainen menoerä, joka vähennetään hakkuutuloista
Esimerkki:
Ostopalstan hinta oli 30 000 e kaikkine menoineen.
Koko palsta käytiin läpi ja hakkuutlo oli n. 25 000 e. Jäi 7 ha tukkikokoista metsää, 4 ha vajaa 10 metristä kuusentaimikkoa, 4 ha peltokuvio ojien varsien koivujen harvennus ja 2 ha uudistettavaa.
Hakkuutulo 0-verokirjalla sijoitukseen.
Metsäsijoitukseksi jäi 8000 e, jolle metsän kasvu tuo tuottoa.
Luke on aloittanut peitteisen metsänkasvatuksen maastotutkimukset hakkaamalla koemetsiköitä Metsähallituksen mailla Suomussalmen Pirttivaaralla.
Siellä pitää käydä tutustumassa.
Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/kysymyksia-ja-vastauksia-suomussalmen-tutkimushakkuista/
1934
</figure>