Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hiiliielua voisi laajentaa koskemaan kaikkia uusiutuvia raaka-aineita esim. puuta sen korvatessa fossiilisia. Nythän uusiutuvan puun ja fossiilisten kivihiilen, öljyn ja maakaasun päästöt ovat saman arvoisia, joka on vääryys. Esimerkiksi Suomessa poltetaan puuta ja haketta n. 10 milj.m3 . Hakkeella korvataan lämpölaitosten fossiilisia polttoaineita. Puun poltosta ei lasketa päästöjä, mutta siitä todellisuudessa lasketaan päästö, kun hakkuusäästöä laskettaessa kaikki polttoon käytetty 10 milj.m3 vähennetään muun poistuman kanssa vuotuisesta metsän kasvusta.
10 milj.m3 poltettua puuta vastaisi hiilinielua 1,3*10= – 13 milj.tn/v.
Jos ajaa pohjoisessa välin Kuusamo – Ranua – Rovaniemi niin voi todeta, että mänty tukkimetsiä koko matkalla on paljon ja taimikoita on vähän.
Samoin Kainuussa viitostien molemmin puolin aina rajalle saakka on sankat mäntymetsät ja tukkia riittää.
Hakkuuden vähyys saattaa alentaa kasvua Pohjois-Suomesa.
Sinänsä 2010-luku on ollut minun historian ajan parasta aikaa metsänkasvulle. Kasvukaudella lämpöä ja kosteutta on ollut enemmän kuin koskaan ja talvetkin etupäässä roudattamia.
Suomen päästöillä ja hiilinieluilla ei ole mitään merkitystä ilmaston kannalta.
Ei tietenkään Maailman ilmastomuutoksen kannalta Suomen hiilinielulla ole mitään merkitystä, mutta Suomelle on, sillä sen varjolla täällä ilmastohätätilan säikäyttämät ovat valmiit laskemaan verotuloja ja velkaannuttavat Suomen.
Esimerkiksi 1 miljardin luokkaa ja 10 000 työllistäneen Suomen turvetuotannon alasajossa menee 500 milj. euron verotulot ja sen jälkeen turvetta pitää tuoda ja muualla maailmalla turvetuotantoa lisätään.
Tässä ei ole mitään järkeä, kun Suomen kasvihuonekaasutasekin on positiivinen, kun kaikki nielut huomioidaan.
Ei kai EU voi omia Suomen metsien hakkuusäästön hiilinielusta mitään osaa. Hiilinielu kuuluu metsänomistajille.
Voihan tuon hakkuusäästön hiilinielun tietenkin laskea Suomen hiilinieluun mukaan yhdessä valtion omistamien metsien, vaikka kaikki yksityisomistajien kasvun hiilinielu olisi pantattu suomalaisille yrityksille kompensaationa.
Esimerkiksi kun kivennäismaan aukon taimikko todetaan vakiintuneeksi, niin sille voitaisiin maksaa 20 vuodeksi nielun kompesaatiomaksua, joka olisi 100 m3/ha (puuta hehtaarilla 20 vuoden päästä) puumäärän mukaan 1,3*100=130 CO2-tn/ha, jonka arvo olisi hiilipörssin hinnan 60 e mukaan 7800 e. Vuotta kohti siis 390 e. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että metsänomistajan metsät sitovat hiiltä ainakin tämän aukon hiilensodonnan verran hakkuiden jälkeen.
Eipä kannata olla huolissaan vain 10% kaksihaaraisuudesta. Aika normaalia tai aika vähäistä. Latvan pääsilmun kuolemia on, vaikka ravinteet olisivat tasapainossa. Puut voidaan poistaa jo ensiharvennuksessa. Voi tietenkin oksasahalla ottaa ylimääräiset latvat ylempääkin. Minä tein jatkoksen kahteen 4m teleskooppivarteen ja niillä yltää 10 metriin. Kuusentaimilla surmakkasieni kuivattaa latvoja yleensä männikön aliskasvuna.
Kesällä 2020 oli surmakkasienen männynversosumaa Lapissa ja Lapin Forelian taimitarhan männyn taimet olivat myös saastuneet ja niistä paljon kuoli minullakin. Versosurmaa näin eteläisimpänä 2020 männyissä tienvarsimetsissä Suomussalmelta Puolangalle, mutta tänä kesänä tauti näytti hävinneen, kun ajelin saman reitin eikä epidemia tainnut aiheuttaa mitään vahinkoa.
Hannu Hoskonen:
– Metsien vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa mottia vuodessa. Hakkuut pienentävät hiilinielua. Viime 20 vuoden keskimääräinen poistuma (hakkuut, kotitarvekäyttö) metsistämme on 79 miljoonaa mottia. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan Suomen nettopäästöt olivat 25,3 miljoonaa tonnia CO2:ta, Hoskonen sanoo.
Kyllä Hannulla luvut on hallussa ja on löytänyt 25 Mtn uusia nielujakin.
Tuota nettopäätöä +25,3 Mtn/2020 pienentäisi kummasti ottamalla metaaninielu n. -20 M ekv-tn/v mukaan laskelmiin.
Enää jäisi 5,3 puristettavaa.
AJ: Ilmeisesti Hoskosen ratkaisu olisi se että tehdään verotusta rukkaamalla biodieselistä halvempaa kuin fossiilinen diesel, jolloin kaikki siirtyvät käyttämään sitä.
Biodieselistä ja biokaasusta sekä Helsingin hiilen polton lopettamisesta taitaa tuo 5,3 löytyä.
Hallituksen turpeen alasajo lisää Suomen riipppuvuutta Venäjän energiasta, kun se jo ennestään on suuri riski Suomen huoltovarmuudelle.
Kaikki hakekin kohta tuodaan Venäjältä.
Hallituksen on peruttava turpeen alasajo kotimaisena huoltovarmuuden vuoksi ja lopettaa kivihiilen tuonti Venäjältä heti ja Helsingin kivihiilen käytön lopettamista kiirehdittävä.
Toivottavasti hallitus luokittelee turpeen uusiutuvaksi ja ottaa uuden suunnan tureen käytölle tai sitten hallitus kaatuukoon.
Turve-energia on tällä hetkellä halvinta energiaa, joka hillitsisi inflaatiota ja säilyttäisi näin kuluttajien ostovoimaa.
Kaikki tuki Hannu Hoskoselle ja Peltokankaalle.
Tuontihakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on jo yli nelinkertaistunut vuodesta 2015. Sen hinta on noussut huomattavasti, ja sitä on tuotu lähinnä Venäjältä, mistä tuodun energian määrä ylittää jo 60 prosenttia. Kysynkin: tämäkö on se alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa, joka ei myöskään vaaranna huoltovarmuuttamme, ja joka aloitteessa myös mainitaan? Pitää muistaa, että Venäjä saattaa lyödä tuontihakkeelta rajat kiinni”, perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi.
Keskustan Hannu Hoskonen oli hyvin huolissaan.
”Luin lehdestä, että Venäjä on ilmoittanut, että Saimaan kanavalla puun kuljetukset loppuvat. Mistä te meinaatte sitten sitä haketta tai energiapuuta tuoda? Onhan se käsittämätöntä, että me elämme tilanteessa, jossa ajamme oman energiahuoltomme polvilleen ja sitten olemme vaikeuksissa, joista emme selviä. Kyllä tämä on jotain niin käsittämätöntä, täydellistä poliittista itsemurhaa sen suhteen, että menemme omilla teoillamme polvilleen ja sitten olemme tilanteessa, jossa emme voi itseämme auttaa. Ei se ole politiikkaa, se on jotain ihan muuta. Jos joku kuvittelee, että venäläisillä on ymmärrystä meille antamalla alennuksia hinnoista, ei varmasti ole. Venäjä on vanhaa kauppakansaa, ja se osaa energialle ja muillekin tuotteilleen oikean hinnan laittaa. Toivoisin, että tässäkin asiassa heräisitte tähän arkeen ja todellisuuteen”, Hoskonen sanoi.
</div>
Neljän prosentin tuotolla pääoma kasvaa 360-kertaiseksi 150 vuoden aikana eli ruma puoli milliä pitäisi kilahtaa tilille tuona aikana metsän uudistamisinvestoinnista.
Pitää huomioida pääomavero, joten 4% tuotolla 1500 e pääoma 150 vuoden päästä olisi 36 kertainen.
Teoreettiseen jatkuvaan kasvatukseen verrattuna kuusella, jossa ei tehdä muuta kuin hakataan tulee eroa enemmän kuin 1500 e/ha jo heikommasta kasvusta tasaikäisen metsän eduksi kiertoajassa. Eli jos tuo ero on 3000 e/ha, niin tasaikäiskasvatus antaa 150 vuoden päästä hyvän lisätilin 63*1500= n. 100 000 e sijoittetuna UPM:n osakkeisiin.
Helposti uudistettavilla kuivahkoilla ja kuivilla kankailla siemenpuilla uudistaminen on tietenkin halvin uudistamistapa, jossa taimettumista voi nopeuttaa äestyksellä hinta noin 300 e/ha.
Omilla koneilla metsien maapohjien laittaminen parempaan kasvukuntoon kannattaa. Täälläkin ensiharvennus uudistamisen jälkeen on 25..30 vuotta ja 100 m3/ha.
Kierrettiin katselemassa myytävää metsäpasltaa ja ihasteltiin tuorreella kivennäismaa kankaalla ojan vaikutusta noin 30 vuotisessa luonnon siemenestä lähteneessä männyn taimikkossa. Pituutta 12 m 1m välein 13 cm rk eli 80 litraisia puita ojan motemmin puolin 2 m ojasta tiheydessä 10 000 kpl/ha antaisi 800 m3/ha.
Sateliittikuvastakin havaitsi ojanvarren. Näkyy kannattavan ojittaa tuoreet kankaatkin 5 m välein.
Vihreän ympäristöministerin ilmastoahdistus.
”Katson, että meidän tulee lopettaa turpeen käyttö ei pelkästään Suomessa vaan myös Ruotsissa. Ei ole hyvä, jos turvetuotanto muissa maissa kasvaa”, Mikkonen toteaa.
Turpeen tuontikin lisää ahdistusta.
