Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärrätkö Kurki ollenkaan, mitä sinä kysyt?
Esim. Tahvosen ryhmä on kehittänyt tätä nettonykyarvoon perustuvaa optimointia jo kohta 20 vuotta.
Mitä ihmettä tämä on?
Ilmeisesti R.Ranta on perehtynyt nettonykyarvon laskelmiin vai eikö ole, kun ne ottaa puheeksi ja tuputtaa niitä muille ja voisi meille muillekin paljastaa miten laskenta suoritetaan, kun ilmeisesti omien metsiensa kannattavimman hoitotavan nettonykyarvon laskeneena voisi sen esimerkillä esitellä täällä, vai eikö ole mitään laskelmia?
R.Ranta:
Nettonykyarvo huomio kaikki tekijät (Timpankin esiintuomat) tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen, niin hyvin kuin ne suinkin osataan. Kulut ja tuotot, oli ne sitten mitä hyvänsä. Niiden nettonykyarvoa taloudellisessa tarkastelussa pyritään maksimoimaan. Vain sillä on merkitystä ja se kiinnostaa, mitä tästä hetkestä eteenpäin olisi kannattavaa ja perusteltua tehdä.
Jos R.Ranta on laskenut tuota nettonykyarvoa omista metsistään, niin mielellään näkisi niitä laskelmia täällä esimerkkinä.
Krista Mikkoselle ei oikein kelpaa Valtion yhtiön maksama 250 milj. osinko.
Neova Oy, josta Suomen valtio omistaa 50,1 prosenttia, vastasi viime vuonna 72 prosentista Ruotsissa käytetystä turpeesta. Kesäkuussa 2021 yritys maksoi omistajilleen yhteensä 250 miljoonaa euroa osinkoa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kommentoi asiaa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että Suomen valtio hyötyy Ruotsin turvetuotannosta tällä hetkellä.
Suomen turvetuotannon alasajossa, joka on Mikkosen maailmankuvan mukainen, valtio menettää verotuloja 500 milj. euroa/v eivätkä Neovan osingotkaan kelpaa, vaikka päästöt jäävät Ruotsille.Hulluutta piisaa Suomessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5555e38f-7c9d-4a58-8232-bb9195d62a95
Kaikki ei taida tietää , että monille turvemaille saa helpoiten uuden metsän kasvuun, kun laittaa ojat vähäksi aikaa tukkoon ja avaa ne sitten , kun alue on taimettunut luontaisesti
Totta.
Olen kaivanut nyt 4 vuotta vanhaa 2ha osaa 5 ha siemenpuu avohakkuu aukolle lisäojia vanhojen ojien väliin. Vettä näkyy jäävän kaivetun ojan 80 cm pohjalle sen verran, että kuivatusta tulee noin 40..50cm. On tasainen ja märkä rehevä turvemaapohja, mutta männyntaimia on ehtinyt tässä ajassa tulla sammalikkoon aivan riittävästi ilmaiseksi. En keksi mitään muuta syytä taimettumiseen kuin märkyyden. Vanhojen ojien penkalla ei ole taimia, jotka ovat kuivemmat. Viime kesän kasvut ovat 20..30cm luokkaa. Olen ajatellut pitää pohjaveden tällä tasolla, vaikka vedet saisi alemmaksiskin. Lisäksi pohjaveden tällä tasolla CO2- ja CH4- päästöjä ei ole eikä kuivuuus vaivaa kuivanakaan kesänä. Ostin männyn siemeniä keväällä, että kylvän viime kesänä kaivettujen ojien penkat, jotka ovat samalla lailla vettä ojan pohjilla, mutta sitäkään ei tarvinnut tehdä, kun siemenpuilla oli hyvä siemenvuosi ja sirkkataimia paljaalla turvepinnalla näkyi valtavat määrät.
Metsälehden NRO 18 uutisessa ”Tornator on kulottanut metsää Ruokolahdella”.
Alueella tehtiin kovakuoriais – ja latikkalajistoselvitys, jossa löydettiin kaikkiaan 300 kovakuoriaislajia ja kahdeksan luteisiin kuuluvaa latikkalajia. En tosin usko että tutkijat ovat löytäneet kaikkia kulotuslalueen lajeista.
Kulotusalueelta löytyi uhanalaisia lajeja 2 ja äärimmäisen uhanalaisia 1 (Isokesiäinen) ja vaarantuneeeksi arvioitu Tuhkalatikka. Lisäksi löydettiin 2 silmällä pidettävää lajia. Merkittävin löytö oli kuitenkin Balkanin latikka, joka nyt löydettiin toisen kerran Suomessa.
Miten tällainen on mahdollista.
Satunnaiselta kulotusalueelta löytyy äärimmäisen uhanalaisiksi, uhanalaisiksi, silmällä pidettäviksi luokiteltuja lajeja. Ymmärtäisin ketjun ostikosta, että joltain satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa ei löytyisi juuri mitään lajeja eikä nyt ainakaan 300 kovakuoriaislajia.
Eikö nuo löydetyt lajit pitäisi poistaa uhanalaisluokittelulistalta, kun niitä löytyy mistä vain satunnaiselta kulotusalueelta Suomessa?
