Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eihän ohutturpeinen suo pysty ikuisia aikoja päästämään hiiltä.
Juuri tästä on nyt noussut haloo, kun vuosittain n. 10% hiilen haihtumisen vuoksi ohut turpeisia vanhoja peltoja siirtyy multamaaluokkaan, niin päästöt senkun pysyvät ennallaan tai nousevat. Eli turvepeltojen määrä vähenee ja lisäksi hiilipäästöt saattavat olla ”arvioitu” yläkanttiin.
Vihreiden helsinkiläinen puheenjontaja vielä tällä viikolla kiirehti maatalouden päästöjen vähentämistä, vaikka oma kaupunki ja muut voi lain mukaan polttaa kvihiiltä vielä vuoteen 2029, niin miksi ei odotella turvepeltojenkin kanssa tuonne saakka ja päästöt ovat enää murto-osa nykyisestä.
Turve pitäsi tietenkin nostaa pois niiltä soilta, miltä se on aloitettu eikä jättää kesken.
Toisena vaatimuksena he vaativat, että hiilineutraaliuteen on päästävä kymmenen vuotta hallituksen nykytavoitetta aikaisemmin, jo vuonna 2025.
Hiilineutraaliuteen päästiin jo viime vuonna, kun otetaan huomioon 6 milj.ha soiden ojitukset, joilta metaanipäästöt +18 Mtn/v ovat poistuneet ojituksilla ja turvepeltojen todelliset päästöt.
Maankäyttösektorilla ei raportoida ilmisen aiheuttamia päästöjä tai nieluja, kun näin on sovittu eli tuota metaanipäästöä ei lasketa siksi mukaan. Mutta energiasektorilla ihmisten aiheuttamat päästöt kyllä raportoidaan.
Ja viljelymaat sektorillakin on raportoitu ihmisten pitämien kotieläinten päästöjä+ lannoitus n. +3,0 Mt/v kuten Kalkitus, Kotieläinten ruoansulatus, Lannankäsittely, Urean käyttö, Kasvintähteiden pellolla poltto.
Aika epäjohdonmukaista.
Linkin sivun 40 Kuvion 1:30
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Mietin tuossa, että miksi yksityisten metsien kasvu pitää huomioida valtion hiilinieluja laskettaessa? Eikai valtion omaisuuteen lasketa yksityisten varojaan??
Tuo on totta.
Vain valtion omistamien metsien tulisi kuulua hiilinielulaskelmaan.
Yksityisten metsät voisivat olla mukana, jos valtio vuokraa ne hiilensidontaan esim. päästökaupan hinnalla.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#pages/319581/1/8
Nyt metsänomistajille on mahdollista liittyä Hiilinielurekisteriin ja saada korvausta hiilinielujen säilyttämisestä. Tosin ensin pitää suorittaa tuhkalannoitus ja liittymismaksu 75 e/v ja lannoituksen lisäkasvu sitten kelpaa kompensaatiokauppaan.
Hän moittii myös Suomen kustannuskilpailukykyä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan.
Eiköhän repäistä lisää eroa kustannuskilpailukyvyssä Suomen upottamiseksi, nythän siihen on taas olemassa tyypillinen beljakovilainen mahdollisuus, kun Sipilän KIKYkin on kuopattu ja on menossa kova nousukausi, joten palkankorotustenkin on oltava korkeammat kuin kilpailijamaissa.
Tältä planeetalta on joskus tuhoutunut 95% eliölajeista, kun melkein koko pallo on peittynyt jäähän. Emme saa vastaavaa tuhoa aikaan vaikka mitä tehtäisiin.
Tuo on totta.
Jääkautta ei ole kritisoitu monimuotoisduuden köyhdyttämisestä, Suomen turvevarojen hävittämisestä eikä koko Suomen alueen asuinkelvottomuuden aiheuttamisesta.
Maapallolla on ollut kausia, jolloin CO2-pitoisuus on ollut kymmenkertainen eikä silloinkaan maapallon elämä tuhoutunut kuumuuteen.
https://skepticalscience.com/arg_hiilidioksidipitoisuus_ennen.htm
Sehän hapettuu tuon blogitekstin mukaan hiilidioksidiksi joten jatkaa kierrossa ainakin osittain. Ei ole yksinkertaista tosiaan.
Metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi ja kun CH4 aineosien painosuhteet ovat C=12 ja H4= 4, niin suurin osa metaanista muuttuu hiilioksidiksi. Tosin tuo CO2 osuus kasvihuonekaasuvaikutuksesta metaaniin nähden on vain 1/34.
Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO<sub>2</sub> (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.
Puuki: Lisäkasvun voisi myydä päästökauppaan kompensaatioksi .
Hyvä myyntikohde metsänomistajalla voisi olla taimikkojen hiilensidonta. Kun taimikon on saanut vakinnettua 5 vuodessa 1,0..1,5 m mittaiseksi, niin sen tulevan 20 vuoden hiilensidonnan voisi myydä hiilipörssin asiakkaalle. Jos esimerkiksi 20 vuoden päästä puuta olisi 75 m3/ha eli CO2-sidontaa 1,3*75= n.100 tn/ha, sen hinta pörssihinnalla 50 e/CO2-tn oli yhteensä 5000 e ja vuotta kohti 250e/ha. Sitten kun sopimus erääntyy, aina on jatkaa uusilla taimikoilla.
Tasaikäiskasvatuksen taimikon perustamis- ja hoitomenojen morkkaaminen loppuisi siihen.
Pitäisikö alueella olla laskuojassa säätöpato
Ehkä liikaa vaadittu metsän omistajalta. Pitäisi olla omat koneet.
Itse olen tehnyt tasaisella kulkevaan pieneen puron liruun ratkaisun noille kevään tulvahuipulle, jolla saa vuotuisen lannoituksen n. 3 hehtarille, jos tulva on vähintään kohtalainen.. Ojittanut ne serpentiinin muotoon, jolloin virtaus hidastuu tulvan aikana ja puron vesi nousee ja muodostaa tulvajärven, jossa vesi kulkee kannnasten yli ja kiintoainesta ja ravinteita jää kannasten päälle virtauksen hidastuessa ja vedenkin puhdistuu. Onnistuu vain turvemailla, sillä kivennäismaat syöpyvät.
Tällaisa tasamaiden läpi kulkevia puroja on paljon, josta saa lannoituksen puron molemille puolille aina kymmenien metrien päähän tulvien mukanaan kuljettavista ravinteista.
Linkistä:
Runsasravinteiset turvemaametsät olivat hiilinielu, kun poimintahakkuiden jälkeen jäävän puuston pohjapinta-ala oli suositusten mukaisesti yli 10 m2/ha. Metsät olivat päästölähde vain voimakkaimpien hakkuiden jälkeen, joissa jäävän puuston pohjapinta-ala oli alle 8 m2/ha. Tällöin pohjaveden pinta nousi vähentyneen puuston haihdunnan vuoksi, minkä seurauksena turve muuttui metaanin nielusta metaanin lähteeksi.
Kyllä on vaikeaa.
Eikö olisi helpompi uudistaa avohakkuulla, joka naveromätästetään 0,3…0,4m syvillä ojilla 10 m välein ja uudistetaan istuttamalla. Maapäästöjähän ei olisi nytkään vesitason pysyessä varmasti 0,3 m syvyydellä ja puiden kasvulle riittävän alhaalla se 20 vuotta, kun puusto alkaa kunnolla haihduttaa.
