Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Varmasti tuo turvepeltoja koskeva kysymys siellä Sompassa on mielikuvissa kehkeytynyt ennen näitä viime kesän yksityisiä tutkimuksia, joita LUKE sanoo mielenkiintoisiksi ja jotka antaisivat tuloksen, ettei nurmiturvepellot päästä yhtään enempää CO2 kuin kivennäispellotkaan.
”Metsien hyödyntäminen nykyisellä hakkuutasolla pienentää hiilinielua Suomen metsissä niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pystytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita ja ne korvaavat nykyisen kaltaisia kilpailevia tuotteita.”
Nykyisella hakkutasolla negatiivistä ilmastovaikutusta ei pystytä korvaamaan?
Sehän korvautuu metsien kasvua nostamalla vaikka lannoittamalla, joka on nopea toimenpide ja jatkamalla nykyisellä metsien käsittelylinjalla.
Ilmastopaneelissa ei näytä olevan tiedossa (ehkä tahallaan) sellaista maahdollisuutta kuin metsien kasvun lisääminen ratkaisuna.
Jatkamalla nykyisellä metsien tasaikäiskasvatus, uudistamis- ja harvennuslinjalla, jossa uudistamisalan kasvukykyä ”vesitalous kuntoon, muokkaus ja jalostetut taimet ” parannetaan ja saadaan näin metsiin vuosittain 1 milj.m3:n kasvulisä kuten tähänkin asti 1960-luvulta lähtien. Lisää kasvua saadaan lannoittamalla toinen mokoma ja 10 vuoden päästä Suomen metsien kasvu olisi jo 130 milj.m3 runkopuuta eli Ruotsin metsien nykyinen taso.
Kyllä tuosta kasvusta voi ottaa 10 milj.m3 hakkuisiin (poistuma 100 milj.m3) ja hiilinielulle jäisi 30 milj.m3 hakkuusäästö, joka jo yksin kattaa 10 vuoden päästä kaikki päästöt.
Ruotsissa tavoite on nostaa metsien kavu kaksin kertaiseksi.
https://tradingeconomics.com/commodity/coal
Kivihiilen hinta on noussut vuodessa lähes 4-kertaiseksi.
Onko Helenin siirryttävä heti turpeenpolttoon, josta kivihiilen noustua tuli halpa polttoaine.
Nyt kun kansalaisaloite tulee eduskuntaan, niin siellä kuultaneen varmasti hallitukselle kysymys, miksi maailman halvin suomalainen polttoaine turve hallituksen toimesta aiotaan lopettaa ja aiheuttaa valtiolle 0,5 miljardin verotulojen menetykset ja puhumattakaan siitä, että turve-energian hinta maakunnissa pysyisi kohtuullisella tasolla.
Eikö maanpäällinen karike ole sama asia kuin hakkuutähteet?
Maanpäällistä kariketta hakkuutähteiden lisäksi ovat myös kaikki sammal- ja varpujuurikarike, neulas- ja lehtikarike. Ojaselta sain tiedon, että hänellä ei ole hakkuutähteitä mukana omissa laskelmissaan ojitettujen turvemaiden maapäästössä ja Tilastokeskus jättää pois maanpäällisen karikkeen ilmoittamastaan ojitettujen turvemaiden CO2-päästöstä 4,1 Mtn/2019. Sitä en osaa sanoa jättääkö hakkutähteetkin pois.
Kannattaa pommittaa kysymyksillä LUKEn tutkijoita. Kuulemma heidän pitää vastata ainakin pari kertaa kansalaisten lähettämiin sähköposteihin.
Harmaa mittalaite tallentaa maasta irtoavat kaasut ja kirkaskupuinen analysaattori mittaa kasvien hiilensidontaa.Kuva: Markku Sandell
– Meillä on ollut vertailua kasvipeitteisillä nurmipelloilla, eloperäisillä ja kivennäismailla. Ei ole havaittu mitään suuria erovaisuuksia hiilivuon arvoissa, mitä on vuorokauden keskiarvoista saatu.
Tuossa ei sanota onko harmaa maakaasuja mittaava laite perusmaan päällä eli nurmi juurineen on poistettu vai onko suoraan nurmen päällä. Kun ei sanota eroja olevan kivennnäismaan ja turvemaan välillä hiilivuossa, niin voisi olettaa on nurmen päällä molemmat.
Luken arvio mittauksista ”mielenkiintoista” voi viitata siihen, että mittaus on tehty perusmaa turpeen päältä ja saadusta hiilivuosta on vähennetty laskemalla nurmen juuriston pitkäaikainen CO2-nielu tai juuristo on jättety kokonaan pois laskelmista.
Tilastokeskus on jättänyt maanpäällisen karikkeen huomiotta ”näennäiskertymänä” laskettaessa ojitettujen turvmaiden CO2-päästöä ja Ojasella ne on mukana, mutta hänellä ei hakkuutähteet vuorostaan ole mukana.
Tutkimukset eivät näytä olevan vertailukelpoisia.
Kun sahatavaran hinta oli ~ 200 €/ kuutio, niin tukin kantohinta oli päätehakkuulla ~ 60 € .
Ei tainnut Suomessa kovin hyvin sahaus kannattaa noilla suhteilla.
Edellä mainitussa MOT-ohjelmassa sahuri sanoo pitkään vallinneesta sahauksen kannattavuudesta, että nyt voi investoidakin ja että venäläisillakin alkoi olla parempi sahauskalusto kuin heillä.
Suomessa metsien suojeluinto ja väärän metsäpolitiikan kannatus on karannut käsistä, jolla estetään vain metsien kasvua ja vähennetään metsien hiilinielua.
Ruotsissa taas tehometsätalous on kunniassa ja siellä aiotaan suojella metsiä ja lisätä metsien hiilinieluja kaksinkertaistamalla vuotuinen kasvu nykyisestä 130 milj.m3:stä vuodessa ja kasvattamalla puustovarantoa.
Ruotsin metsänomistajat torjuvat Suomen tuen EUn metsäpoliikan vastustamiseksi, sillä he kanattavat EUn metsäpolitiikkaa ja hiilinielujen kasvattamista, joka nähdään siellä loistavana liiketoiminta mahdollisuutena.
