Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa metsien suojeluinto ja väärän metsäpolitiikan kannatus on karannut käsistä, jolla estetään vain metsien kasvua ja vähennetään metsien hiilinielua.
Ruotsissa taas tehometsätalous on kunniassa ja siellä aiotaan suojella metsiä ja lisätä metsien hiilinieluja kaksinkertaistamalla vuotuinen kasvu nykyisestä 130 milj.m3:stä vuodessa ja kasvattamalla puustovarantoa.
Ruotsin metsänomistajat torjuvat Suomen tuen EUn metsäpoliikan vastustamiseksi, sillä he kanattavat EUn metsäpolitiikkaa ja hiilinielujen kasvattamista, joka nähdään siellä loistavana liiketoiminta mahdollisuutena.
https://yle.fi/uutiset/3-12099007
Linkistä poimittua.
Kristiina Regina sanoo, että ”mielenkiintoista” näistä tutkimuksista ja jatkaa:
Nurmen osalta johtopäätökset tulisi tehdä mittausvuosista, joihin sisältyy nurmen uusimisvuosi, koska osa maahan varastoituneesta hiilestä vapautuu takaisin ilmakehään kynnön yhteydessä.
Hyvä että muutkin tutkii ja taitaa LUKEa harmittaa. Voisivat laskea myös Suomen todellisen hiilinielun, jossa olisi mukana myös metaanipäästöjen vähentyminen ojitetuillta turvemailta -18 Mekvtn/v ja maatalouden turvepeltojen todellinen päästö ehkä +1 Mtn/v LUKEn laskeman +7 Mtn/v sijasta. Tuosta tulisi jo viime vuoden hakkusäästön 23,5 milj.m3 kanssa nielua -55 Mekv tn/2020, joka kattaa kaikki energia- ja maankäyttösektorin päästöt.
Linkin mittausten mukaan nurmella olevien turvepeltojen päästö ei poikkea kivennäismaista ja nurmi sitoo CO2 koko kasvukauden ja talveksi jää lepotilaan. Nurmea esim. voi kasvattaa 5 vuotta ja kun maaperän hiili ei vähene tai lisäänny, niin tuskin se nurmen uusiminen kovin paljon pääsöjä ehtii aiheuttaa, kun uusi kasvustokin uusimis vuonna myös sitoo hiilidioksidia.
Kun nurmen viljelyssä turvemaapelloissa on kysymyksessä tasapainotila ei päästöjä eikä nielua, niin nurmipeltojen päästöt jäisivat kerran 5 vuodessa tapahtuvaksi ja nurmiviljely olisi pitemmällä aikaväliillä kestävää. Odotellaan tutkimustuloksia vielä nurmen uusimisvuoden päästöistä.
Turvepeltojen CO2-päästö taitaa olla sitten murto osa Luken laskemasta 7 Mtn/v, kunhan kaikilla turvepelloilla siirrytään nurmeen. Ei kai näiden nurmipeltojen viljelyä tarvitse lopettaa.
Lukehan on tainnut jo tutkimuksensa tehdä ja näkyy pitävän kiinni niistä.
Aika kummallista, että tutkija on poliittisen liikkeen Ilmastopaneelin propagandan viestijä.
Sahojen kannattavuus on ollut aika heikkoa ennen tätä boomia. Pari vuotta sitten näytti siltä, että sahaus loppuu Suomesta ja siirretään halvempien palkkakustannusten maihin kuten kolmivuorotyön vanerituotantoakin on siirretty. Jos nyt tässä noususuhdanteessa palkkakustannukset nousee enemmän kuin Ruotsissa tai Saksassa niin sitten, kun sahatavaran hinta taas normalisoituu ja laskee parin vuoden takaiselle tasolle, niin sahaus on pahemmassa kriisissä kuin pari vuotta sitten.
Metsälehden (Nro 16) kolumnistin Liisa Saarenmaan kirjoituksesta poimittua.
-Ruotsalaiset eivät tarvitse tukea metsäpolitiikassa Suomelta Brysseliä vastaan, siillä mailla on niin erilainen metsäpolitiikka. Ei ole olemassa mitään yhteisiä tavotteita. Bryssel on oikealla asialla.
– Ruotsi tähtää metsien kasvun kaksin kertaistamiseen tehometsätalouden menetelmillä ja Suomi näpertelee rajoituksilla päästöjen vähentämiseksi mm. jatkuvalla kasvatuksella, joka laskee metsien hiilinielua.
– Ruotsalaiset metsänomistajat näkevät EUn nielutavoitteet loistavana bisneksenä ja aikovat käyttää lisäkasvun ei hakkuisiin, vaan vuokraamalla hiilinieluja firmoille, jotka tarvitsevat kompensaatioita omille päästöilleen.
Kompensaatiomaksu olisi 1700 kruunia eli 166e/ha/v 10 vuoden ajan, joka nostasi metsien tuoton 2-kertaiseksi ja vastaisi n. 3 tn (kasvu 2 m3/ha/v) CO2-päästöä hiilipörssin hinalla 50..60 e.
Tuon 2 m3 kasvunhan saisi helposti lannoittamalla, jonka vaikutus olisi yli 10 v. Lannoitus maksaisi 350..500 e/ha.
Mitä palstalaiset on mieltä pystyykö kuusi hyödyntämään noin 0.5m syvyydessä olevaa ilmeisen ravinteikasta maa-ainesta kasvussaan. Uskoisin että nykyisessä vesitase tilanteessa pohjavesi on 30-40cm maanpinnasta. Eli ainakaan tällähetkellä ei. Louheikkoisissa kohdissa vesi seisoo kivien välissä.
Hapettomassa pohjavedessä ei ole juuria, ei hienojuuria eikä sinijuurta. Jos pohjavesi olisi 0,8 metrin syvyydellä ojitusmätästyksellä kaikilla juurilla olisi enemmän tilaa elää ja auttaa maanpäällisen puun kasvua. Sienijuuri ja hienojuuret, jotka puille veden antavat, saisivat aina vettä, sillä pohjavesi olisi vielä lähellä pintaa ja kuusetkin kestäisivät kuivia kausia paremmin. Tosin puiden tarvitsema vesi tulee yleensä taivaalta ja pitää pintamaan kosteana.
Linkissä vaaditaan hienojuurien ottamista hiilitaseen laskentaan mukaan. Tämäkin nielu puuttuu. Tutkijoiden mukaan nielu olisi suurempi kuin maanpäällinen karikenielu.
A.J:n linkistä:
EU:n strategisen päätöksen mukaan muuttuneista ekosysteemeistä tulisi ennallistaa 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän strategian mukaan Suomen noin viidestä miljoonasta ojitushehtaarista tulisi ennallistaa yli 700 000 hehtaaria.
Tuollahan lisätään kasvihuonekaasuja ja muita päästöjä.
Järjetöntä.
Karut suo-ojitukset 700 000 ha ovat yhtä hyviä hiilen sitojia kuin luonnon suotkin. Lisäksi jää metaani päästöt pois ja kasvanee jonkin verran puutakin ja tuhkalannoituttuna hyvin. Pitäsi säilyttää ojitetuina.
Linkki Ojanen sivu 8: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Karut ojitukset CO2-nielu = -70+-30 g/m2/v
Luonnon suot CO2-nielu =-50…-100 g/m2/v
Hinnoittelu on täysin mahdotonta, ellei tiedä laskentakorkoa.
Itse olen katsonut myytävän metsätilan puustoarviot ja niille lasketun puuton kantohinnan. Sitten arvioinut paljonko sieltä voisi hakata heti ja käynyt katsomassa myyntikohteen pitävätkö tiedot paikkaansa.
Viimeisen palstan ostohinta oli n. 30 000 e kaikkine lisineen ja hakkuuili 25 000 e. Koko palsta käytiin läpi ja jäi 7 ha harvennettua tukkimetsää, 4 ha 5..7 m kuusentaimikko, pari ha aukkoa ja vanhoja peltoja 4 ha, joiden koivua kasvavat ojanvarret harvennettiin.
Palstojen hintojen nyt noustua eipä niitä juuri kannata enää ostaa.
