Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin. Metaanin väheneminen tällä hetkellä olisi pieni nielu, mutta aika lyhyen ajan ehkä 10 vuoden ja taas oltaisiin tasapainotilanteessa.
Metaanipäästöä ei voi verrata CO2-päästöihin, kun CO2-päästö ilmassa ei hajoa.
Vakio metaanipäästöllä on ilmastoon muutosvaikutusta vain silloin, kun se alkaa (lämpeneminen)=nousee yhden yhden pykälän ja silloin, kun se päättyy (kylmeneminen)=laskee sen yhden pykälän. Väliajan ilmastovaikutus pysyy sillä yhden pykälän tasolla ja eikä metaanivarasto kasva ja metaanipäästöllä on nielu eli hajoaminen, joten ilmastovaikutus on plus miinus nolla.
Annelille, että metaanin ilmaston lämittävä vaikutus tapahtui jo kauan sitten muinaisuudessa silloin, kun Suomen nautakarjan metaanipäästötkin alkoivat. Nyt ollaan siinä tasapainotilanteessa, että metaania karja tuottaa vain sen verran kuin sitä hajoaa eli metaanipäästöillä on nielu eli hajoamainen eikä metaanipäästöllä ole tällä hetkellä lisäävää ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Karjan metaanipäästöille pitää laskea varasto, joka vuosittain täydentyy ja osa siitä hajoaa. Silloin voidaan päästöjen vaihtelu huomioida.
Tutkijapiireissä on kuitenkin arvosteltu metaanin ilmastovaikutuksen laskentaa voimakkaasti (5). Laskelmat eivät näet ota huomioon sitä, että ilmakehässä metaani hajoaa 10–12 vuodessa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tämä tarkoittaa, että jos maitoa tuottavien lehmien määrä säilyy vakiona, ilmakehän metaanimäärä asettuu ajan myötä tasapainoon, jossa lehmät tuottavat sen verran metaania, kuin sitä ilmakehässä itsestään hajoaa.
Häkkisen linkistä poimittua.
Juuri niin kuin minä olen sen edellä kertonut, kun sain sen selvitettyä itselleni nyt metaanista keskusteltaessa.
Oletus, että nykyiset päästöt olisivat vakiot, ei trendinä pidä paikkaansa, sillä päästöt riippuvat niin märehtijämäärän kuin ruokinnankin muutoksista.
Oletusta siksi, että asiaa on helpompi selittää ilman turhia koukeroita.
Kyllä minulle on selvää että on vaihtelua ja viipeitä tulee metaanipäästöissä. Ei sitä tarvitse minulle ruveta selittämään.
Mutta se ei muuta lopputulosta.
Tuokin analyysi ei taida kestää kriittistä tarkastelua, sillä vakio metaanipäästö kumuloi ilmakehän metaanipitoisuutta, jollei se ole sama kuin metaanin hajoaminen samanaikaisesti, tai itse asiassa pienempi kuin hajoaminen, sillä hajoamisessa muodostuvalla CO2:llakin on khv.
Kasvihuonekaasuinventaariossahan lasketaan esim puutuotteille varasto, johon tulee uutta lisäystä ja poistuu vanhimmasta päästä ja näiden erotus on sitten nielu (varasto kasvaa) tai päästö (varasto pienenee).
Suomen märehtijöiden metaanipäästöt ovat jo jatkuneet niin kauan, että varasto on vakio. Sinne tulee päästöjä 2,3 Mtn-ekv vuosittain ja lähtee saman verran joka vuosi hajoamisen vuoksi pois.
Kerro miksi näin ei olisi?
KHKI:ssa pötsipäästöt ilmoitetaan ja ne ovat mukana Suomen kokonaispäästöissä lämmittämässa ilmastoa, kun näille henkäyksille ei ole laskettu nielua, joka on metaanin hajoaminen.
Mitä on 134 tn-ekv /ha ja mihin sitä voi verrata?
Onko Häkkisellä laskelmaa siitä, kun Luke on laskenut Suomen nykyisiltä 5 milj.ha soilta CO2-päästöjä +11.6 Mtn/2023.
Linkissa LUKE ilmoittaa metaanipäästöiksi 100 vuoden periodilla erilaisilta soilta metaanipäästöjä (ekv 28) +0,56 tonnista +6,72 tonniin hehtaarilta vuodesta.
Jos laskee 6 milj.hehtaarilta ojitettuja soita poistuneita metaanipäästöjä 2 tonnin mukaan per ha/v, niin se olisi 2*6= 12 Mtn-ekv/v ja vastaisi nykyisten ojitettujen turvemaiden CO2-päästöä +11.5 Mtn/v.
Mikä tämä Häkkisen luku 134 tn-ekv/ha/v? Minulle se ei sano mitään.
Nämä ääliöt ovat Putinin jouksupoikia Suomen talouden tuhoamiseksi.
Tässä hyvä vastaus noille ääliöille: Krista Mikkonen (vihr), Jouni Backman (sd), Kaj Bärlund (sd), Jan-Erik Enestam (r), Pekka Haavisto (vihr), Satu Hassi (vihr), Emma Kari (vihr), Ville Niinistö (vihr), Maria Ohisalo (vihr), Sirpa Pietikäinen (kok), Kimmo Tiilikainen (kesk) sekä Stefan Wallin (r)
Jyrki Suhonen:
Suomen tavoite vuoteen 2035 on hiilineutralisuus, eli päästöt ovat saman suuruiset kuin hiilinielu. Siihen on kymmenen vuotta aikaa.Suomen päästöt ovat olleet 2023 (sisältäen LULUCF -sektorin) 52 800 miljoonaa tonnia CO2. Ilman LULUCF-sektoria 40 600 milj. t CO2. Liikenteen päästöt täsyä olivat noin 9,4 Mt CO2-ekv
Jos katsotaan historiaa taaksepäin, niin Suomi on vähentänyt päästöjä 43 % vertailuvuodesta 1990 jolloin päästöt olivat noin 70 000 miljoonaa tonnia CO2 (ilman LULUCF sektoria)
Silloin kun Suomen 2035 tavoitteita asetetttiin,niin hiilinielun vertailutasoksi asetettaisiin -27 tonnia CO2:ta. Nykyisen tiedon mukaan metsät ovat yli 1 Mt CO2-ekv. päästölähde.
Mikäli metsät eivät ole enää hiilinielu, vaan päästölähde, niin Suomi joutuu vähentämään kymmenessä vuodessa päästöjä yli 40 600 miljoonaa tonnia CO2 jotta päästään tasapainon.
Liikenteen päästöt olivat vuonna 2023 noin 9,4 Mt CO2-ekv, eli kun autoilu lopetetaan, niin vielä on yli 30 miljoonaa tonnia hiilineutraliuteen.
Teollisuuden päästöt ovat yli 10 miljoonaa tonnia, joten kun teollisuus on ajettu alas, niin vieläkin on yli 20 miljoonaa tonnia.
Jotain fiksua pitää keksiä kymmenessä vuodessa. Yksinkertaisella matematiikalla tavoite ei ole realistinen tai vaihtoehtona on talouden alasajo kivikaudelle. Sen kälkeen ei tarvitse puhua tulonsiirroista eikä julkisista palveluista.
https://www.hs.fi/politiikka/<wbr />art-2000011045566.html
Minä lähden siitä, että karjatalouden ja luonnonsoiden metaanin hiili on otettu ilmakehän hiilidioksidista. Sen hiilen palauttaminen takaisin ilmakehään ei lisää yhtään ilmakehän hiiltä.
Eli voida sanoa, että on otettu ilmasta ja palaa takaisn ilmakehään eikä ole lämmittävää vaikutusta. Tottakai on lämmittävää vaikutusta, kun hiili on välillä metaaniyhdisteenä ja lämmittää ilmastoa 100 vuoden periodilla 28-kertaisesti verrattuna hiilidioksidi-päästöihin.
Metaanipäästö nostaa alkaessaan metaanivaraston jo alle 10 vuodessa maksimiinsa, kun sen puoliintumisaika on alle 10 vuotta ja kun varastoon sen jälkeen tulee vakio määrä metaania päästönä ja poistuu sama määrä hajotessa automaattisesti. Tämä varasto pysyy vakiona ja pitää ilmastossa vain se yhden pykälän verran lämpötilaa yllä, niin kauan kuin metaanipäästöjä on. Kun metaanipäästö loppuu, niin ilmastovaikutus on kylmentävä vain sen yhden pykälän verran.
Vakio metaanipäästö ei nosta lämpätilaa jatkuvasti lisää kuten CO2-päästö, joka kasvattaa CO2-varastoa päästön verran ikuisesti, kun sen puoliintumisaika on niin pitkä ja nostaa samalla ilmaston lämpötilaa, jos sille ei ole riittävästi esimerkiksi metsä- tai muita nieluja.
