Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
”Onko sillä merkitystä kuinka nopeasati metaani hajoaa ilmassa, sillä sitä tulee Suomen luonnon soilta keskimäärin joka vuosi tuon verran lämmittämään ilmakehää.”
Luonnon soilla ennen pitkään hiilivaraston kasvu voittaa metaanin vaikutuksen. Mutta mitenkäs nyt tässä tilanteessa, kun kaikki päästöt on pahasta ollaanko noteeraamatta tuota luonnon soiden metaanipäästöä. Kun Siperian suot sulavat ja alkavat päästää metaania, niin odotellaanko, että turvesuon hiilaraston kasvu joskus ylittää metaanin vaikutuksen. Vai aletaanko ojittaa?
Lisäksi tuo malli ei päde enää ojitusalueilla. Siellä ei turvetta keskimäärin (karuilla ojituksilla muodostuu ja rehevillä katoaa) muodostu eikä ole paljon metaanipäästöjäkään, mutta kokonais metaniipäästöt ovat vähentyneet 18 Mtn vuodessa. Ojasen mukaan CO2-tase ojitetuilla turvemailla on plus miinus nolla ja Tilastokeskuksella päästö +4,1 M tn/v, mutta ojitettujen turvemaapohjien metsien kasvusta 25 milj.m3/v jo 3,2 milj.m3 kasvu korvaa päästön nielun ollessa 1,3*3,2=4,1 M tn/v.
https://yle.fi/uutiset/3-10938487
Rannikkovedet ovat ongelmallisessa kunnossa, järvet ja joet pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.
Kainuussa näkyy vesistöt olevan erinomaisessa kunnossa, vaikka metsiäojia on paljon. Kiintoainetta on ehtinyt kerääntyä kyllä matalien järvien lahtiin tässä lähistölläkin, joihin pienet purot laskevat. Nykyisin vanhojen ojitusten kunnostukset suunnitellaan paremmin kuin ennen. Ei kuitenkaan olisi suuri työ kerääntymien poistaminen ja samalla voisi syventää järviäkin, jotka ovat kasvamassa umpeen muutenkin.
mikä on tarkastelun aikajänne, metaani on huomattavasti nopeammin ”haihtuva” ilmakehän kasvihuonekaasu kuin hiilioksidi.
Suomen luonnon soilta 4 milj.ha keskimääräisellä metaanipäästöllä +3 ekv tn/v laskien, metaania tulee joka vuosi 12 milj. ekv tn/v lämmittämään ilmakehää.
Onko sillä merkitystä kuinka nopeasati metaani hajoaa ilmassa, sillä sitä tulee Suomen luonnon soilta keskimäärin joka vuosi tuon verran lämmittämään ilmakehää.
Suon ojittaminen pienentää metaanipäästöä, mutta suurentaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä.
Tilastokeskus (sivu 45 Taulukko 1.7) on laskenut ojitetuilta turvemailta +4,1 M tn/v hiilidioksidipäästöjä vuonna 2019 ja metaani CH4 ja typpioksiduuli N2O yhteensä +2,5 Melv tn/v. Tilastokeskus ei ole eritellyt suhteita, mutta Ojanen on. Metaania on vajaa puolet puolet. Eli n. 1 M ekv tn/v on luonnon metaanipäästöjen laskua 18 M ekv tonnin tasolta. Miksi nuo metaanin jämäpäästöt on mukana laskelmissa, vaikka ovat luonnon omia päästöjä, mutta ei tuo metaanipäästöjen lakkaaminen ojituksen seurauksena 17 M ekv tn/v .
Niin ja tuo metaanin jämäpäästöhän ”nopeammin haihtuvana” tietenkin pitäisi jättää muutenkin noteeraamatta.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Suomen turpeenkäytön päästöt on jo kuitattu moneen kertaan tähän mennessä ja kuitataan vielä hamaan tulevaisuuteen turvemaiden ojittujen turvemaiden metaanipäästöjen nollautumisella.
Ojittamalla suo sen kasvihuonekaasu metaanin päästö lakkaa. Suomessa on ojitettu 6 milj.ha soita, joidenka metaanipäästöllä keskimäärin +3 ekv tn/ha päästövähennys on – 6*3= – 18 M ekv tn.
Luonnonsoiden metaanipäästöarvo ilmastaan ekv:lla, joka vastaa hiilidioksidin päästöä.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/318419/1/3145820483
Turve on nostettu Euroopan kestävän rahoituksen säädöksissä kärkipäähän ilmastolle hyvin haitallisena ja se lopettaisi kaiken turvetuotannon Suomesta.
Esimerkiksi Suomen kasvihuoneet, jotka käyttävät turvetta kasvualustoina toiminnan rahoitus vaikeutuisi ja aktiivihiilen valmistus lopuisi ja sitten pitäisi Suomenkin ruveta käyttämään markkinoiden yleisintä aktiivihiiltä, joka on valmistettu kivihiilestä. Turpeella on vielä se etu, että on uusiutuvaa 12,6 MCO2-tn/v edestä ainakin Turveinfon mukaan.
Onkohan tuolle kestävän rahoituksen haittalistalle laitettu ollenkaan fossiilisia polttoaineita, joidenka käyttäjät joutuisivat vaikeuksiin lainan otossa?
No ei tietenkään, kun eivät kuulu Lulucf- maankäyttö asetuksen piiriin.
Hullua.
Pukkala:
Ilmaston kannalta puun poltossa vapautuva CO2 on täsmälleen yhtä haitallista kuin kivihiilen poltossa vapautuva CO2.
Roskaa.
Koska fossiilisissa polttoaineissa on enemmän energiaa yhtä hiiliyksikköä kohti, bioenergia aiheuttaa itse asiassa jopa enemmän ilmastohaittaa kuin fossiiliset energianlähteet.
Vaikka metsäbioenergia antaakin energiaa päästöyksikköä kohden vähemmän, niin sille on aina nielu olemassa niin kauan kuin postuma on pienempi kuin vuotuinen metsien kasvu eikä lisää hiilidioksidia kiertoon.
Mutta fossiilisten poltto lisää täysimääräisesti hiilidioksia kiertoon eikä sille ole nielua.
Kävin tarkastamassa noita karumpia omia ojituksia 30 vuden takaa, jotka kasvaa mäntyä ja ovat valoisia. Kyllä sieltä rahkasammalta löytyy monen mittaista harvempaa tai tiheämpää mattoa. Pituutta enimmillään 15 cm.
Kasvu ja esiintyminen näkyy olevan kiinni valoisudesta. Tuossa lähellä olevassa kuusikorvessa, josta löyttyy 2 m3 kuusia, on varjoisia paikoja, joissa maa on paljas. Muuten paikka paikoin runsasta mustikkavarsikkoa. Neulas- ja lehtikariketta näkyy olevan jo paljon, vaikka lehdet ovat puissa suurimmilta osin.
Karikkeilla taitaa olla suurin vaikutus ojitettujen turvemaiden hiilivaraston muutoksiin ei niinkään sammaleilla.
Pitäisi kysyä Tilastokeskukselta linkin Taulukon 1.7/sivu 45, kun orgaanisten maiden maapäästöihin ”DOM+SOM turvemaat on laskettu maapäästöä esimerkiksi vuonna 2019 +4,1 milj.CO2-tn. Onko tuo päästö pelkästään maaperän vanhan hiilivarston purkautumista? Ettei siihen vain ole laskettu mukaan turpeen vuosittaisen kasvun päästöä, jolle on olemasssa vuosittainen nielu?
On kysytty ja vastaukseksi saatu, että tämä turpeen CO2-sidonnan näennäisnielukertymä – 9,6 Mtn/v ei ole laskelmissa mukana. Turveinfon mukaan hiilinielu olisi 3,44 Mtn/v, joka vastaa CO2-nielua -12,6 Mtn/v, josta vähennetään luonnon soiden CO2-nielu -3 Mtn/v (tämäkin tarkentui) ja saadaan näennäinielu -9,6 Mtn/v.
Ojaselta saamaani vastaus kysymykseen, onko tuo näennäisnielu mukana hänen laskelmissaan karujen ojitusalueiden hiilinielussa – 0,7 +-0,3 Mtn/v ja rehevien ojitusaluiden jopa -5 Mtn/v hiilinieluissa, vastaus oli, että ON ja mukana on anakin kaikki kuollut karike. Samalla tuli selväksi, että rehevien ojitusalueiden vanha hiilivarasto vähenee keskimäärin summattuna päästöt ja nielut ja myös 80 cm ojilla, mutta karuilla ojitusalueilla ei vanhan hiilivaraston päästöa ole, on vain kuollut karike nielu, joka sisältää myös näennäisnielun. Ojasen linkin sivun 8 päästö ja nieluarvot koskevat vain turvemaapohjaa eivät sisällä metsien hiillinielua.
Enempää en saanut irti kummaltakaan, kun lopettivat parin vastauksen jälkeen yhteydenpidon. Kysyttävää olisi ollut vaikka kuinka.
Ojasen kanssa jäi kesken kysymykseni, onko rehevien ojitusalueiden CO2-nielun ollessa -5 Mtn/v sitten kuolleen karikkeen nielu suurempi kuin vanhan hiilivaraston päästö?
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
