Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin tod. näk. onkin että taimikot ei ole hiililähteitä , ei ainakaan sitä 20 vuotta jota jossain on esitetty.
Samaa mieltä.
Sanoisin kyllä, että heinäinen pusikoitunut taimikko ei liene hiilipäästö, sillä kasvuahan niissä on silloin paljon enemmän kuin pelkässä istustaimikossa olisi ja perkauksen jälkeenkin lehtipuuvesakon ja heinikon juuristo säilyy elävänä hiilivarastona.
Kuivat kankaat on eri juttu.
Samasta linkistä.
Asiantuntijaa ei kannattaisi ivata. Asiantuntija voi joskus tuntea asian, jota tutkija vasta tutkii. Tietojensa vajavaisuuden kävi MT:n mielipidesivulla tunnustamassa myös kolme Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijaa (MT 19.7.).
Napauttamalla tummennettua nuo tiedoissa vajaat LUKE-laiset paljastuvat.
Aikamoinen syytös.
Näyttäisi MT julistaneen sodan LUKElle.
Kun typpilaskeuma 3..4 kg/ha on suurempi kuin todettu päästö 2,6 kgt/ha, niin johtopäätöksen tulisi olla, että ojitetut turvepohjat pidättävät typpeä. Metsän kasvu tietenkin käyttää typen.
Kaupungeissa hehtaarilta tulee päästöjä vesistöön enemmän kuin viljelymailta.
Eikä niitä ole edes mukana laskelmissa.
Mitä järkeä Lukenkaan on julkaista tällaisia tietoja kansalaisten luettavaksi, kun ovat hahaanjohtavia.
Onko siellä ruvettu politikoimaan oikean tiedon tuottamisen sijaan?
Linkistä.
Edes Ruukin tutkimusta Luke ei ollut halukas rahoittamaan. Erillisen budjettirahoituksen hankkeelle onnistuivat junailemaan yksittäiset kansanedustajat. Lisäksi tutkimusta ovat tukeneet turvemaakuntien toimijat. Maakunnat eivät halua, että niiden elämää säädellään puutteellisin tiedoin.
Maatalouden päästöiksi LUKE on laskenut 15 Mekv-tn/v eikä niitä laskelmia saisi vertaisarvioida uusilla tutkimuksilla, joka on tieteen perustehtävä.
Lainaus linkistä.
Metsän hiili ei myöskään ole miinuksella yhtään vuotta jos ajatellaan, että on 100 ha metsää, josta polttaa hyötyenergiaksi ja uudistaa 1 ha vuodessa. Silloin 100 ha alueessa on jatkuvasti myös voimakkaan uuden kasvun ja hiilen sitomisen hehtaareja.
Tässä kerrankin vähän laajempi käsitys monimuotoisuudesta kuin että kaikki johtopäätökset tehtäisiin yhden hehtaarin avohakkuun mukaan.
Sammaloituneet ojat ovat ravinnesieppareita.
Kun sammaloituneet ojat kasvavat umpeen ja käyttävät ojaa myöten liikkuvia runsaita ravintovaroja kasvuun, niin tuo 1,5 m leveä ojan kohta on erinomainen metsän kasvupohja myöhemmin. Vanhat ojat voi aukaista ja ojaan kerääntynet ravinteen siirtyvät ojan penkalle tai kaivaa uudet ojat sarkojen väliin sieppaamaan ravinteita.
Kurki. Jos ravinnepäästöt mitataan todellisina
Niinhän ne mitataan todellisina, mutta johtopäätökset pitäisi olla jotain muuta kuin nyt, että syytetään vanhoja ojitusalueita vesien pilaamisesta.
Kun typpilaskeuma 3..4 kg/ha on suurempi kuin todettu päästö 2,6 kgt/ha, niin johtopäätöksen tulisi olla, että ojitetut turvepohjat pidättävät typpeä. Metsän kasvu tietenkin käyttää typen.
Fosforia on kivennäismaissa valtaosa ja sitä kuluttaa metsät ja maapohjan kasvit kasvaessan ja on elintärkeä ravinne. Kyllä fosforia ojittamattomista kivennäismaista myös liukenee vesitöihin.
Ymmärtäisin tuon Kulmalan mainitseman metsän hiilinielun 3 tn/ha/v (300g/m2/v) niin, että kyseinen metsä (puut+ maanpäällinen karike+ metsäpohjan kasvillisuus) sitoo tuon, joka vastaisi metsän kasvua alle 3 m3/ha/v, joka on aika vähän.
Jos ottaa tuon metsän ”hiilinielu plus” (yhteyttämisen aerosolivaikutus) mukaan maanpäällisen hiilensidontaan, joka kasinkertaistaisi hiilinielun, niin 20 milj.m3 hakkuusäästön maanpäällinen CO2-sidonta olisi n. 2*20 milj.CO2-tn/v ja siihen lisättynä puiden elävä maanalainen osa 0,3*20 milj.Co2-tn/v, niin hiilinielu yhteensä olisi 40+6 = – 46 milj. CO2-tn/v.
Tuo alkaisi olla jo viime vuoden energiasektorin päästön suuruinen n. +48 milj.ekv-tn/v.
Maankäyttösektorin päästöt pois lukien ”Metsämaa” oli vuonna 2019 -7,9+4,1+7,9 +0,7+2,2+0,7- 3,4= +4,3 milj.ekv-tn/v, joka olisi EUn Suomelle myöntämää kompesaationielua -10 milj.CO2-tn/v n. – 5,7 milj.CO2-tn pienempi.
Tämän kun huomioi, niin Suomen kasvihuonekaasutase on noin -46+48 -5,7= n. -3,7 milj.ekv-tn jo nyt positiivinen 20 milj.m3 hakkuusäästöllä, joka lienee lähellä tämän vuoden hakkuusäästöä.
Onko nyt kyseessä 2 tapausta? Kuusentaimikko, jossa latvakuivumia ja männikkö, joissa latvat ruskistuneet ja puut kuolleet?
Kuusen taimikosta sanoisin, että ravinne-epätasapaino tai tuomiruoste, jos tuomia kasvaa alikasvuna.
Kuolleista männyistä versosurma ruskistaa ja voi tappaa ja toinen on juurikääpä joka ruskistaa neulaset ja puu kuolee. Kuivuus tuskin on mäntyjen kuolemisen syy.
Ojituksilta ilmoitetut typpi (13 000 tn) – ja fosforipäästöt (500 tn) eivät liene kovin järkevät, jollei löydy linkkiä, jossa sanotaan, että laskelmissa on huomioitu typpilaskeuma ja ojituksen typpeä vähentävä vaikutus sekä fosforin osalta, että kalastus vähentää fosforia vesistöissä, sillä kalat sitovat fosforia kasvaessaan.
