Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Littoistenjärven tutkimus todistaa vain sen, kuinka vähillä tiedoilla suo-ojituksista on vedetty vääriä johtopäätöksiä Suomen vesistöjen tilaan.
Toki ojituksista on tullut kiintoainetta moneen järveen ja ne pitäisi poistaa samalla kun muutenkin matalia umpeenkasvavia järviä voisi entistää syvemmäksi.
Tässä lähellä olevien matalien järvien pohjasedimentin paksuudeksi on mitattu 20 m, joka on on syntynyt paljon ennen nykyaikaa.
Puuki: Muistaakseni siniheinä (tjkvast. niminen) suolla kertoo suon huonosta metsäkasvatuskelpoisuudesta , ravinne-epätasapainosta.
Totta.
Siniheinä kasvaa rehevähköillä ohutturpeisilla soilla, letoilla, rannoilla ja märillä niityillä. Siniheinän esiintyminen kertoo voimakkaasta kaliumin ja fosforin puutteesta.
Littoisten järvi: Sameus ja paljon levää järvessä.
Ulkoa ei tullut järveen kuormitusta, vaan fosforin tiedettiin olevan peräisin lähes kokonaan sisäisestä kuormituksesta.
Littoisten järveä eikä Kymijokea suovedet samentaneet. Särkikalojen pyynnillä korjataan vesien huonoa kuntoa, jonka ovat aiheuttaneet särkikalat.
https://www.apu.fi/artikkelit/vesistojen-puhdistaminen-suomessa-on-edennyt-mutta-toita-riittaa-viela
Res.Indeksin linkki : Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä.
Res. Indeksiltä voisi kysyä miten typpilaskeuma 3..4 kg/ha ja haihtuva typpioksiduuli NO2 on poistettu noista ojitettujen turvemaiden typpipäästöistä, jotka laskettuna 5 milj.ha alalle ovat 13 000 000 kg/5 000 000 ha= 2,6 kg/ha.
Typpioksiduulia NO2 vapautuu ojitetuilta turvemailta Ojasen mukaan keskimäärin 0,15 g/m2/v, joka tekee 1,5 kg/ha. Siitä kolmasosa 0,5 kg/ha on typpeä. Ojitus lisää typpipäästöjä.
Typpitase 5 milj ojitetulta metsämailta olisi = 2,6 kg/ha(laskettu päästö) – 3,5 kg/ha(laskeuma) – 0,5 kg/ha(NO2) = -1,4 kg/ha.
Voiko tämän tulkita niin, että ojitetut turvemaapohjat pidättävätkin typen päästöjä ja linkin tiedot eivät pidä paikkansa. Linkissähän ei ole mainintaa typpilaskeumasta eikä typpioksiduulin haihtumisesta.
Typpilaskeuma Etelä- Suomessa on 3..4 kg/ha
Linkki: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsaympariston-tilan-seuranta/
Maita on tullut ajettua.
Kylän tietä kunnostettiin aikoinaan EU-rahalla. Siitä poistettiin pahimmat routivat maapaikat, joista ajoivat 100 kuormauton kuormaa osoittamalleni läjityspaikalle lähellä olevaa omaa metsäpalstaa. Levitin maista suurimman osan 1 km penkkatielle, joka oli turvemaapohjaista. Nyt pääsee henkiloautolla palstan joka kolkkaan. Penkkatien luiskassa näkyy mänty kasvavan paremmin kuin missään. Loput levitin ojitetun avosuon saralle 50m*25m, jossa nyt kasvaa 5m männyn taimikko.
Niin yhtä yksittäistä tekijää kantojen laskuun ei ole. Mutta on lukematon määrä negatiivisesti vaikuttavia asioita.
Olen tämän jo sanonut monet kerrat täällä.
Se mitä olen näitä kanalintujen pesiä elämäni aikana päässyt seuraamaan, niistä 2/3 tuhotaan jonkin luonnon eläimen toimesta. Kun tästä vetää jottopäätökset, niin on vain ja ainoastaan yksi suuri syy olemassa.
Muille negatiivisille vaikutuksille jää vain minimaalinen osa.
”Pysyvästi kasvua pienemmät hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen. Metsien hiilensidonnan kannalta tämä on parempi vaihtoehto kuin nykyinen metsätalous,”
Tuossa ei ole mitään järkeä
Olisi varmaan pitänyt olla: ”Pysyvästi kasvua suuremmat hakkuut johtavat lopulta nettokasvun ja metsätalouden loppumiseen. Metsien hiilensidonnan kannaltat tämä on huonompi vaihtoehto kuin nykyinen metsätalous”, mutta toimitus on korjaillut tekstiä lukijakunnan mieliksi. Muuten olisi puhelimet pärisseet ja suivaatuneet tilaajat peruneet Hesarin tilauksia.
Metsät ovat tärkeä hiilivarasto, ja kasvavat metsät voivat olla myös hiilinielu.
Voivat olla? Eiko ne ole olleet jo pitemmän aikaa, kun Suomen runkopuuvaranto on kasvanyt 1500 milj.m3:tä 2500 milj.m3:iin. LUKEn Ilvesniemen mukaan maanpäällinen metsän biomassa on 40% koko metsän biomassasta ja maan alainen 60%.
Laskien runkopuuta vastaava (1 m3 runkopuuta => 1 CO2-tn) metsän hiilivarasto on noussut 3750 milj.CO2 tonnista 6250 milj. CO2-tonniin.
Euroopan komission heinäkuussa esittelemässä ilmastopaketissa ehdotetaan Suomen maankäyttösektorille 17,8 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nieluja. Se edellyttää nielujen vahvistamista nykyisestä.
Kappas vaan. Unohtunut, että Suomellehan EU on luvannut -10 milj.CO2-tonnin jouston metsäisenä maana. Maankäyttösektorin nettonielu voisi olla niinkin alhainen -7,8 milj.CO2-tn/v ja tavoite täyttyy. Sitten kun tuo maankäyttösektorin tarkastelukäytäntö lakkautetaan 2025, niin metsänielun voisi laskea 40/60 periaattella.
Koska maankäyttösektoriin kuuluu myös muun muassa päästölähteenä toimiva maatalous, täytyy metsätalouden nielun olla tavoitetta selvästi suurempi.
Eikohän nuokin maatalouden päästöt laske murto-osaan itsestään, kunhan tilastot saadaan kuntoon eli turvepeltojen pinta-ala ja niiden päästötaso tarkentuu. Turvepeltojen pinta-ala on ollut jo pitempään laskussa. Laskua vuosittain -20% luokkaa.
Kivennäismaa pohjaiset peltoheitot ovat parhaita maapohjia metsän kasvulle. Ne ilman muuta kannattaa metsittää. Maapohjat ovat olleet vähän niin kuin luonnontilassa pitemmän aikaa ja ravinnetasapaino on saattanut korjaantua viljelyn ajoista. Voivat tarvita kyllä terveyslannoituksen (RPK oli hyvä siihen tarkoitukseen, mutta ikävä kyllä valmistus on lopetettu), ettei ravinne-epätasapaino pilaa tyvitukin laatua.
