Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajalle, jolla on pelit ja vehkeet siirrellä maata, kannattavuuslaskelmat tässä ovat yhtä tyhjän kanssa. Jos joku puolen hehtaarin kivikko sattuu metsissä olemaan ja sopiva kivennäismaa kumpare lähellä, voihan tuosta kivikosta tehdä kasvavaa metsämaapohjaa hiiltä sitomaan. Menee sitä rahaa turhempaakin.
Kurki ei osaa päättää, onko hakkuutähde nielu vai päästö?
Joo. Vähän sekavaa on.
Hakkuutähteestä tuskin lasketaan pitempiaikaista nielua.
Luke: Turvemaaperän hiilivarastojen muutosten laskentaa kehitetään mm. maanpäällisen karikkeen osalta parhaillaan Lukessa, joka vastaa LULUCF- eli maankäyttösektorin laskennasta.
Kaikki hakattu runkopuu karikkeineen ensin vähennetään metsien kasvusta poistumassa hakkuusäästöä laskettaessa aivan kuten Tilastokeskus tekee.
Runkopuista ja karikkeista voidaan laskea nieluja, jos niitä löytyy, esim. kivennäismailla lasketaan maan sisäään jäävistä karikkeista. Runkopuustakin voidaan laskea nielua esim. pitkäaikaiset puutuotteet.
Lasketaanko turvemailla maanalaisista karikkeista nieluja? Pitää kysyä.
Kysytty on ja vastaus tuli tänään 27.8.2021.
Turvemaiden juurikarikkeesta lasketaan nieluja aivan kuten kivennäismaittenkin.
RR: Toisin sanoen, kun myy tämän 100.000 euroa maksaneen taimikkopalstan sitten 20.000 eurolla, niin veroukseen syntyy yli 80.000 euron myyntitappio, jolla voi kuitata myyntivoittoja.
Tämäkö se nyt oli se konsti, jolla RR pääsi rikastumaan metsillä muuttuvissa olosuhteissa?
Hyvä että se lopulta selvisi ja selittää paljon kirjoituskia, jotka tuntuivat kummallisilta.
Linkki: https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/comment-page-1/#comment-11388
Ihmettelen suuresti, että tässä tutkimuksessa ”Kuusentaimikko: hiilen lähde vaiko nielu” olisi mukana hakkuutähteiden hiilipäästöt. Nehän on jo noteerattu koko osaltaan päästöksi poistumassa. Taimikon hiilensidonnan vertailu pitäisi tehdä yksinomaan maapohjan hiilivarastosta katoavaan hiileen.
On harhaanjohtavaa, että ovat tutkimuksessa mukana, sillä ne olisivat 2-kertainen päästö. Niinkö lie tarkoituskin.
Tavallinen pulliainen olisi taas Hesarin ja vihreiden vietävänä ja avohakkuu pitäisi kieltää valtavien (2-kertaisten) päästöjen vuoksi.
Puuki: Hakkkuutähtteet taisi olla hyvä hitaasti puun kasvun mukana hupeneva hiilivarasto hakkuukohteissa.
Hakkuutähteistä ei lasketa päästöjä erikseen kuten ei muistakaan karikkeista. Ne ovat mukana poistumassa, joka vähennetään vuotuisesta metsien kasvusta. Karikkeista voidaan laskea nieluja, jos niitä on.
Esimerkiksi Linkin Tilastokeskus Taulukko 1.7 sivu 45 mukaan vuonna 2019 on laskettu kivennäismailta karikenieluja DOM+SOM = -7,9 milj.CO2-tn. Tätä pitäisi kysyä onko tuo kivennäismaiden nielu DOM(karikenielu) miinus SOM(maapäästö).
Turvemailta on ilmoitettu maapäästöjä SOM = + 4,1 milj.CO2-tn. DOM-päästöt (karikepäästöt) ovat jo mukana poistumassa. Lasketaanko turvemailla maanalaisesta karikkeesta nieluja? En tiedä Pitää kysyä.
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
AJ: Ojituksen on tarkoitus pysäyttää turpeen kasvu, joten sen kasvu lienee aika pieni? Samoin kuin vettyneistä ojista tulevan metaanin.
Siinäpä kysymys.
Pintasammaleet ja muukin kasvillisuus rehevillä turvepohjilla taitavat kasvaa hyvin ? 1mm vuodessa eli 1 tn/ha/v. Kasvaahan tällaisella maaperällä kaikki kasvit hyvin puutkin. Silloin kun turpeen muodostus on loppunut, niin pintasammalten (+muu kasvillisuus) kasvun sitomalla hiilellä on jokin puoliintumisaiaka ja sen 2-kertaisen ajan jälkeen vuotuisen kasvun hiilensidonta purkautuu. Eli pintakasvien vuotuinen hiilensidonta palautuu ilmakehään esim 10 vuoden (puoliintumisaika 5 vuotta) päästä.
Maapäästön on oltava pelkästään vanhan hiilivaraston purkautumista.
Tilastokeskus linkin taulukossa 1.7 sivu 45 ojitettujen turvmaapohjien 5 milj.ha maapäästöksi on ilmoitettu 2019 4, 1 milj.CO2-tn/v, joka olisi n.0,8 CO2-tn/ha.
Onko tämä päästö vanhan varaston purkautumista?
https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
AJ: Elävän puuston hiilinieluun sitoutuvat muutkin puun osat kuin runkopuu, joka on vähän yli puolet koko elävän puun biomassasta (tarkka kerroin riippuu puulajista ja puun iästä).
Minulla keskimääräinen jako on runkopuu 58%, puun maanpäällinen karike 20% ja maanalainen karike 22%.
Tuo 40/60 laskenta perustuu kahteen LUKEn tutkimuksen väittämään.
Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, johon lasketaan humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilestä on sitoutunut puustoon.
Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa.
Maaperän hiilen määrä korreloi siis puuston kasvua per vuosi. Esimerkiksi 1960 luvulla kasvu oli 60 milj.m3 ja nyt 120 milj.m3 eli nykyään maaperän hiiltä muodostuu vuotta kohti 2-kertainen määrä. Sitä ei nyt huomioda puiden koko biomassan hiilensidonnassa, mutta 40/60 laskennassa se tulisi huomioitua.
Niin mitä ilmaston lämpenemiseen liittyviä ongelmia Suomi voi ratkaista vaikka tekisi mitä.
Ei tietenkään voi ratkaista.
Mutta tämän ilmastohypetyksen mukaan Suomi voi.
Kannattaa heittää kapuloita rattaisiin, sillä laskelmat eivät sisällä kaikkia nieluja ja päästöjä suurennellaan tahallaan.
”Siitä voinemme olla samaa mieltä”, että Suomen nielut ovat suuremmat kuin päästöt eikä Suomen tarvitse tehdä mitään.
Suomi kylmentää jo nyt ilmastoa.
