Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
mutta kunnollista lautaa niistä ei tulisi juuri yhtään, lylyä vähän joka puolella koko matkalta.
Taitavat olla niitä luonnon suon aikaisia männynkäkkäröitä, jotka ovat lähteneet kasvuun ojituksella. Väittäisin, että turvemaillakin uusi puusukupolvi on sahapuun laadun täyttävää tavaraa.
Nyt ennen juhannusta riehuneessa myrskyssä kaatuivat herkimmin kvennäinmaiden ensiharvennukset. Juuripaakku nurin menneissä näkyy olevan metrin luokkaa ja alle.
Lisäksi suometsissä tulisi luopua kunnostusojitusten, taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuista.
Jos tuon suosituksen mukaan toimitaan, aluksi CO2-päästöt lisääntyisivät, kun puut kuolevat pystyyn ja sitten myöhemmin soistuminen toisi takaisin metaanipäästöt, joita ei ollut, kun ojitus oli ne poistanut. Tässä ratkaisussa suon hiilensidonta ei korvaa aiheutuvia päästöjä.
Lähtötilanne karuilla ojitetuilla soilla oli metsähiilinielu, jossa ei ollut metaanipäästöjä eikä maapäästöjäkään. Tuhkalannoituksella puiden hiilinielu vain kasvaisi.
Runsasravinteisten ojitettujen korpimaiden soistaminen puolestaan aiheuttaisi vielä enemmän päästöjä ja vähentäisi Suomen metsien hiilinielua rajusti.
Suomen metsien hiilinielu laskettuna (40%/60%, jossa otetaan metsien maaperän hiilivaraston kasvu huomioon) maanpäällinen biomassa runkopuun hakkuusäästö 20 milj,m3 ja maanpäällinen karike 7 milj.m3 olisi 20+7=27 milj.m3 ja hiilinielu koko metsän biomassalle (maanpäällinen ja maanalainen) =2,5*27=
= 67,5 milj.CO2-tn/v, joka jo yksin riittää kattamaan Lulucf-laskennan ja energiasektorin kaikki päästöt n.+10 + 48,3= + 58,3 milj.ekv-tn/v.
Suomen kasvuhuonekaasutase olisi – 67,5 + 58,3=
= n. – 9,0 milj. ekv-tn/v.
Suomen ei tarvitse vähentää päästöjään.
Metsien hiilensidontakyky paranee nykyisestä 10 vuoden päästä metsien kasvaessa 10..20 milj.m3 enemmän kuin nyt, kunhan Suomen metsiä hoidetaan kuten tähänkin asti niin, että kasvu nousee vuosittain uudistamalla avohakkuilla, parantamalla näin uuden metsän kasvupotentaalia ja metsien lannoituksella n. 1 ..2 milj.m3/v.
Mistä nyt on kysymys?
Tässä kuvan linkissä näyttävät olevan pystyssä ja tukkilaatua vielä.
Kaikissa suo-ojituksissa tähän mennessä on ollut suuri puute, joka tulee ilmi vähän paksummilla turvemailla. Kasvu on hekkoa. Ainoa tavoite on ollut kuivatus eikä sekään toimi 50m ojavälillä. Ojamaat on suurena kasana ojan varressa, joka kuivana ei kasva mitään.
Minä kaivan suo-ojan niin, että levitän ojamaat molemmin puolin ja tasoitan ne ja ojaväli n.15m. Silloin kasvulle on ravinteita pitkään kuntan lahotessa ojamaiden alla ja männyn kylvö onnistuu paljaaseen ojamaahan.
Kuinkahan paljon ojametri maksaisi näin urakoitsijalla teetettynä?
2 e/m?
Raakamaa on aluksi huonoa kasvupohjaa, mutta lannoitteillahan pelloilla kasvu saadaan aikaan. Sama kuin turvetuotannosta vapautuvat maapohjat, joita on otettu maanviljelyyn..
Tässä esimerkki, että niille pitää antaa kasvuunlähtölannoitus.
Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä. Ks Kuva 11.
https://www.vapo.com/filebank/673-jalkikaytto_tiivistelma_pieni.pdf
Itse olen tehnyt kokeita jo 30 vuoden ajan eli 10 ha alalla suopohjan kaivua (hiesu ja savi ovat parhaat, siltti huonompaa) metsien kasvualustaksi ja lannoittanut kevyesti RPK:lla. Ja teen lisää. Lannoitus kannattaa tehdä, sillä ravinne-epätasapainon vaikutus tulee näkyviin juuri tyvitukin osalla latvanvaihtoina ja juuren kehityksessä, joka lenkouttaa. Tuloksiin olen tyytyväinen. Sama on ollut näkyvillä Lapin syväautatuilla uudisaloilla aluksi, mutta myöhemmin ravinne-epätasapaino palautuu normaaliksi.
Jos kasvavat metsää hyvin, niin jo on ihme, etteivät kelpaisi peltomaaksikin.
Tutkinnassa ovat nyt turvepeltojen päästötaso ja niiden kokonaismäärä.
Odotukset tämän uutisen jälkeen ovat kovat.
Tartteeko turvepelloille tehdä yhtään mitään?
Tähän saakka on väitetty turvepeltojen tuottavat puolet maatalouden kaikista kasvihuonekaasupäästöistä eli 7,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Asiantuntija-arvion mukaan todellisuudessa päästöt saattavat olla selvästi alle kaksi miljoonaa
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4218689
Suomen luonnossa ei muita todellisia hiilinieluja ole kuin turvesuot.
Suomen metsien elävä runkopuuvaranto on kasvanut 1500 milj.m3:tä 1960-luvulta lähtien tähän päivään 2500 milj.m3:iin. Lisäystä 1000 m3.
Metsiin sitoutunut koko biomassa on noussut 2,5*1500-2,5*2500= 2500 milj.m3.
Suomessa metsät ovat kyllä hiilinielu.
