Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pellot taitavat olla huono pitempiaikainen nielu korvaamaan turvepeltojen päästöjä.
Paras ratkaisu on haudata pintaturve ja 0,5 m pohjan kivennäismaata päälle siellä missä pohja ei ole alunamaata tai kivikkoa. Päästöt tippuu murto-osaan.
Tällaisia matalaturpeisia (alle 60cm) peltoja on n. 100 000 ha. Minäkin olen näitä viljelystä pois jääneiden peltojen turvepäitä käsitellyt näin monet hehtaarit.
Turve ei varastoidu ja muutu hiilivarastoksi muualla kuin hapettomassa tilassa eli suolla. Kankaalla lahoaa ja on ravinteena.
Kyllä varastoituu karuilla ja osin revellikäkin ojitetuilla turvepohjaisilla metsämailla. Ei tarvitse olla luonontilainen suo. ks Ojanen linkki ”https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf”
Rehevillä ojitetuilla turvemailla, joista lasketaan CO2-maapäästöjä, turvetta kasvaa myös, mutta sen vuosittaiselle päästölle on olemassa vastaava vuosittainen nielu. Kaikki niiltä ilmoitettu CO2-päästö pitäisi olla vain vanhan hiilivaraston purkautumista?
Pitäisi kysyä Tilastokeskukselta linkin Taulukon 1.7/sivu 45, kun orgaanisten maiden maapäästöihin ”DOM+SOM turvemaat on laskettu maapäästöä esimerkiksi vuonna 2019 +4,1 milj.CO2-tn. Onko tuo päästö pelkästään maaperän vanhan hiilivarston purkautumista? Ettei siihen vain ole laskettu mukaan turpeen vuosittaisen kasvun päästöä, jolle on olemasssa vuosittainen nielu?
On totta että kaikki pellon antimet syödään ja eläimet ja ilmiset tuottavat hiilidioksia uloshegityksessä ja hiiltä kuluu elintoimintojen ylläpitämisessa, eikä niistä ilmoiteta päästöjäkään, mutta kaikki hiili ei näihin toimintoihin kulu, vaan tulee ulosteina hiilipäästöksi, jotka nyt kyllä otetaan laskelmiin mukaan päästöiksi ainakin eläinten osalta, mutta niille on olemassa peltokavien ottama hiidioksidinielu. Kannattaisi tutkia kuinka paljon hiiltä menee ruansulatuksen läpi, sillä minkään moottorin hyötysyhde tuskin on 100%.
Lisäksi ilmisjätöksistä Suomessa menee 80% vedenpuhdistamoille, joista voisi valmistaa biokaasua. Eläinten lannastahan jo nyt valmistetaan ja voidaan valmistaa vielä moninkertaisesti nykyiseen nähden.
Scientist: Luke laskee ojittamattomien soiden hiilensidonnan ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset yhtä suuriksi.
Jos laskee metaanipäästön 4 milj.ha ojittamattomilta soilta keskipäästöllä +3 ekvCO2-tn/ha niin päästö olisi +12 milj.ekvCO2-tn/v ja jos kaikki Suomessa muodostuva turve sitoisi hiilidioksidia tuon – 12,6 milj. CO2-tn/v, niin oltaisiin lähellä tuota Luken arviota.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kun Siperian suot lämpenemisen seurauksena alkavat tuottaa metaanipäästöjä samoja määriä kuin suomalainen suo, niin ratkaisuhan on tiedossa. Ne on ojitettava.
Näinkin kerettiläinen ilmastotoimi saattaisi tulla kysymykseen, että Siperian soiden turpeesta pitäisi aloittaa tekemään fossiilisia korvaavia tuotteita, sillä metaanipäästöjen loppuminen tekee turpeesta ilmastoystävällisemmän, vaikka luokitus turpeelle olisi fossiilinen.
Miksiköhän Suomen päättäjät eivät ole älynneet tätä?
Entä sitten 10 000 työntekijän 1 miljardin liikevaihdon turvetuotannon verokertymä 500 milj./v valtiolle, joka Suomella oli parhaimmillaan 2010-luvulla ja joka meiltä nyt loppuu oikein hallituksen päätöksellä? Miten Suomi-paralla näinä aikoina on varaa menettää tällaisia summia verotuloja? Nyt kaavaillaan maakuntaveroa. Tuo veromenetys taitaa olla sen luokkaa.
Entä sitten kohta ajankohtaiset julkisen sektorin palkankorotukset? Niihin ei ole oikeita verotuloja riittävästi.
Ratkaisu löytyy tietenkin beljakovilaisesta talouspolitiikasta:
”Velekaa palakankorotuksiin.”
Satojen tai tuhansien vuosien kuluessa turvetta kertyy suohon niin paljon, että hiilidioksidinielun viilentävä vaikutus kasvaa metaanilähteen lämmittävää vaikutusta suuremmaksi.
Tuo yhteys katkeaa, kun luonnon suo siirtyy maankäyttösektorile esim. ojitusalueisiin. Silloin olisi perusteita ottaa laskelmiin metaanipäästöjen lähes kokonaan poistuminen ojituksella nieluna.
Nämä AJ laskemat metaanipäästöt-hiilidioksinielut ”saraneva +700, muut avo + seka +400, harvat rämeet +100, rämeet ja korvet 0” ovat vähän suuremmat kuin Ojanen-linkissä on, jotka ovat metaanipäästöjä ilman että olisi vähennetty CO2-nielut. Luonnon soiden metaanipäästöt olen laskenut keskiarvolla +3…+4 ekv-tn/ha/v, josta pitää vähentää turpeen CO2-sidonta 0,75…1,0 CO2-tn/ha/v.
Minä ymmärrän tuon linkin hiilensidonnan pelkän hiilen (C) sidonnaksi, kun vielä on maininta että tupeenkäyttö on ollut aina alle sen. Nykyinen käyttö 10 milj.m3 poltettuna jo aiheuttaa CO2-päästön +6 milj.CO2-tn.
Linkissä annetaan koko Suomen turpeenkasvun hiilinielu (C) – 3,44 milj.tn/v), joka vastaisi CO2-nielua – 12,6 milj.CO2-tn/v. Laitan tähän vielä ?, sillä tuo linkin hiilensidnta -3,44 milj.tn/v sijoittuu haarukkaa -3..-4 milj.CO2-tn/v, joka annetaan luonnonsoiden CO2-nieluksi /4 milj.ha.
Luonnontilaisten soiden CO2-hiilinielu on n. -3…-4 milj.CO2-tn/v tulee pinta-alalta 4 milj.ha.
Tuo 40 milj.m3 lienee milleissä n.0,5 mm 9 milj.ha:lle ja vastaa hiilinielua 0,6*40= -24 milj.tn/v. Kukas se olikaan, joka esitti turpeenkasvun hiilinieluksi jotain -30 milj.tn/v ja siitä keskusteltiinkin täällä.
Tämän joudun korjaamaan.
Linkistä lainaus: http://turveinfo.fi/ukk/
Turpeen käyttö on aina alittanut selvästi soihin sitoutuvan hiilen sidonnan 3,44 milj. tn hiiltä vuodessa (Mäkilä 2009).
Tuo 3,44 milj.tn tarkoittaa hiilen (C) sitoutumista ja se muutettuna hilidioksidin sidonnaksi on 3,44*3,67= -12, 6 milj. CO2-tn/v.
Turpeenkasvu 40 milj.m3/v tarkoittaa luonnon soiden 4 milj.ha ja niiden 1 mm kasvua vuodessa ja niiden CO2-sidonta on n. – 4 milj.CO2-tn/v.
Näistä tiedoista saadaan sitten koko Suomen turpeenkasvu, joka on 12,6/4*40= 126 milj.m3 ja on enemmän, kuten Tolopainen edellä sanoi, kuin Suomen metsien kasvu.
Turpeen 1 mm pinta-alan kasvua Suomessa on sitten noin 12,6/4*4=12,6 milj.ha pinta-alalla.
