Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pläkkipelti aisan ympäri ja naulaus. En tosin koskaan sellaista ole nähnyt, mutta katkennut suksen kärki kyllä näin korjattiin.
Linkistä poimittua:
Suomen varsinaiset maatalouden ilmastopäästöt vastasivat 6,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Tästä käytetään nimitystä hiilidioksidiekvivalentti (CO2ekv). Hiilidioksidin osuus näistä päästöstä on vain kolme prosenttia. Valtaosa päästöstä on metaania eläinten ruoansulatuksesta ja lannasta sekä dityppioksidia lannasta ja maatalousmaasta.
Suomen pellot ottavat hiilidioksidia ilmasta > 15 milj.CO2-tn/v. Kaikkihan ei mene ihmisten ja eläinten elintoimintojen ylläpitoon, vaan hyötysuhde on jotain – sanotaanko n. 65% . Eli n. 35% l. 5 milj-CO2-tn tulee jätöksinä ruoansulatuksessa ulos päästöiksi, mutta niille on olemassa nielua -5,0 milj. CO2-tn/v.
Nuokin +6,3 milj.CO2-tn/v kokonaipäästöt ovat epäilyttävät. Olemassa olevia nieluja ei hyväksytä laskelmiin. Kysyin tätä LUKElta. Ovat kuulemma niin lyhyenajan kuten vuoden nieluja eikä niistä nieluja synny. Mutta kelpaavat ihmisten ja eläinten elintoimintojen nieluksi, sillä niistä ei siis päästöjä lasketa.
Viljelykasvien ilmasta sitoma hiili ei varastoidu pitkäaikaisesti, vaan kulkeutuu tuotteiden kautta kotieläinten ja ihmisten ravintoon sekä aineenvaihduntaan ja vapautuu takaisin ilmaan. Tällä suhteellisen nopeakiertoisella hiilellä ei ole samanlaista vähentävää vaikutusta ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuteen kuin puuston sitomalla hiilellä, jota kertyy ja varastoituu metsäekosysteemiin.
Entä jos metsien poistuma on yhtä suuri kuin metsien kasvu, niin mitään hiilen kertymää metsissäkään ei tapahdu. Ovat vain vuotuista kiertoa.
Suopelloista aiheutuvan päästön raportoidaan olevan hiilidioksidiekvivalentteina vuosittain luokkaa 6,4 miljoonaa tonnia. Tämä siis kaksinkertaistaa maatalouden päästöt, vaikka turvemaiden ala Suomessa on vain 10 % pelloista (EU:ssa 2 %). Suomalaisen ruoan keskimääräisissä päästöissä on sadan prosentin lisä suopeltojen käytöstä.
Tämäkin suopeltojen päästö +6,4 milj.CO2.tn/v on nyt kyseenalaistettu ja nyt odotellaan ” Uutta tietoa on luvassa Luken, GTK:n ja Maanmittauslaitoksen yhteishankkeesta”.
Eli voidaan kysyä onko maatalouden päästöistä vain rippeet jäljellä, kun huomioidaan kaikki nielut, tarkennettaan päästöjen mittausta ja että turvepeltojen määrä laskee 20% vuosittain.
Vihreiden Ohisalo väittää, että turvepeltojen päästöt ovat vain lisääntyneet.
Ministeri Leppä vastaa:
Leppä arvioi, ettei varsinkaan maaperästä ole tehty vielä riittävästi tutkimusta, jotta maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemisen määrä pystyttäisiin tunnistamaan.
Jos tuo 6 milj.CO2-tn/v päästövirhe pitää paikkansa, niin ei ole kyse mistään pikkuvirheestä.
Jos rahkasammal ei ole uusiutuva, miksi metsäojat kuitenkin tukkeutuvat muutamassa vuosikymmenessä.
Tuokin herättää monia kysymyksiä.
Ojien metaanipäästöt on eritelty päästöpuolella, mutta missä on eritelty ojien hiilinielu? Ei missään.
Tässä Ojasen linkissä (https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf) ojille on laskettu metaanipäästöjä:
– ojien CH 4: +0,27±0,04*
Sitten ojien välin metaanipäästöt, jotka ovat ojituksen seurauksena pudonneet miljoonasosiin, nämä jämäpäästöt,
– maaperän CH 4: +0,8±0,4*
kyllä kelpaa ilmoittaa, mutta ei näitä 5 milj.ha suo-ojitusten metaanin kokonaispäästöjä 15…20 milj.ekv-tn/v , jotka ojituksella hävisivät.
Luonnon soiden 4 milj.ha sitovat hiiltä n. -3..-4 milj. CO2-tn/v, mutta tuohan ei ole kuin murto-osa kaikesta rahkaturpeen kasvusta ojat mukaan lukien n. 40 milj.m3/v, joka vastaa CO2-sidontaa -24 milj.CO2-tn/v.
Nyt vaaditaan lakkautettavaksi vajaa 10 milj.m3 turvetutanto, joka vastaa vain 5 milj. CO2-päästoä, vaikka nieluja turpeen käytölle on olemassa -24 milj.CO2-tonnin verran vuodessa.
Tuo 40 milj.m3 lienee milleissä n.0,5 mm 9 milj.ha:lle ja vastaa hiilinielua 0,6*40= -24 milj.tn/v. Kukas se olikaan, joka esitti turpeenkasvun hiilinieluksi jotain -30 milj.tn/v ja siitä keskusteltiinkin täällä.
Suomen kaikki suot muodostavat vuosittain yhteensä 40 miljoonaa kuutiometriä turvetta, ja sähkötuotantoon käytettään siitä 62,5 % eli 25 miljoonaa kuutiota, ja tuotantosoiden pinta-ala on yhteensä n. 65 000 hehtaaria.
Linkki: https://turveteollisuusliitto.fi/turpeen-tuotanto-vaihe-vaiheelta/
Korpia esim. löytyy tasaisten turvemaiden läpi virtaavien purojen ja jokien varsilta, jossa tulvavedet keväisin nousvat uoman molemmille puolille. Puro 10m leveä saattaa olla 100m leveä tulvien aikaa. Tuossa lähellä on yksi sellainen 15 km pituutta ja alajuoksultaan 5 km on tasaisella turvepohjalla ju laskee isompaan jokeen. On ojitettu molemmin puolin joskus 1960 luvulla ja on rehevää korpimaata. Kasvavaa rahkasammalta paikkapaikoin 20 cm ja muutakin korven pintakasvustoa. Puron mutkista löytyy vieläkin hyviä kuusimetsiä, vaikka on hakattu paljon. Jos tämän puron korpimaan maapäästot olisivat suuremmat kuin nielut, niin maanpinnan tulisi painua vuosittain ja noiden 2m rantatöyräiden mataloitua lähelle kesän vedenkorkeutta
Mitenkähän tuo 2m rantatöyräs sitten on päässyt kasvamaan mittaansa turvetta, kun puro ojana sitä kuivattaa kymmenien metrien päähän koko kasvukauden?
Todistaako tuo Ojasen linkin tiedon oikeaksi, että 80 cm ojitus tekee turvemaasta CO2-nielun.
Puuki: Rahkasammalta varsinkin kasvaa vaikka hurumyckky myös kangasmailla.
Rahkasammalta kasvaa sen 1mm/v ainakin kaikilla turvepohjilla, joita Súomessa on 10 milj. ha ja myös muuallakin. Eli Suomessa turpeen hiilinielu olisi ainakin -7..-10 milj.CO2-tn/v, kun luonnon 4 milj.ha soiden sidonta on -3..-4 milj.CO2-milj.tn/v.
Ravinteikkaimmlla turvepohjilla korvilla rahkasammal kasvaa parhaiten. Ojasen mukaan karuimmat ojitetut metsää kasvavat turvemaapohjat ovat aina pieniä hiilinieluja. Ojanen onkin ilmoittanut kaikkien ojitettujen metsää kasvavien turvemaapohjien päästöiksi +- 10 CO2-milj.tn/v, jonka tulkitsen uudelleen niin, että tuon verran olisi epävarmuuta onko ojitetut alueet nielu vai päästö puoleen tai toiseen. Tilastokeskuksen (Talulukon 1.7 sivu 45 ) mukaan maapäästö olisi SOM=+4,1 CO2-milj.tn/v /2019.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4218689
Tähän saakka on väitetty turvepeltojen tuottavat puolet maatalouden kaikista kasvihuonekaasupäästöistä eli 7,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Asiantuntija-arvion mukaan todellisuudessa päästöt saattavat olla selvästi alle kaksi miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Laskuvirhettä selittää sekä turvepeltohehtaarien määrän että hehtaarikohtaisten päästöjen yliarviointi.
Vihreiden Ohisalo ja LUKEn Kristiina Regina väittää, että turvepeltojen päästöt ovat vain lisääntyneet.
Ei mitään kommenttia tästä myöskään MTK:n Wallinilta.
Onko tämä uutinen jo ammuttu alas vai odotellaanko ”Uutta tietoa on luvassa Luken, GTK:n ja Maanmittauslaitoksen yhteishankkeesta” ja käytetään keskustelussa vanhoja lukuja?
YleAreena tänään 11.8.2021 klo 15.00 Ylen aamun parhaat kohdasta 15min 30s eteenpäin.
Nyt taitaa monelta eliöltä muuttua luokka-arvio ”uhanalainen” ”elininvoimaiseksi”.
LUKE tutkii uhanalaisten kääpä- ja sienilajien kauppaa. Hienoa voisi tilata omalle avohakkuulle kaikki uhanalaiset sienet kasvamaan. Ei tarvittaisi enää suojelumetsiä.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Reijo Penttilän mukaan yksi ratkaisu voisi olla siirtoistutus. ”Tutkimallamme menetelmällä siirtoistutuksia pystytään tekemään suuria määriä pienin kustannuksin. On mahdollista, että menetelmästä voitaisiin kehittää jopa kaupallinen tuote”, sanoo Penttilä.
