Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ:lle kiitos, että jaksaa tuoda järkeviä kannanottoja metsä-ja ilmastoasioihin Suomen ykköslehdessä.
turve ei uusiudu yhtään nopeammin.
Turve uusiutuu ja kasvaa vuosittain. En oikein ymmärrä, että vain 1000 vuoden välein.
”Turve uusiutuvaksi” ketjusta voi käydä lukemassa aiheesta viimeisiä valaisevia kommentteja AJ:lta ja Puukilta.
Suomen luonnon suot sitovat hiiltä -3..-4 milj.CO2-tn/v. Lisäksi turvesoiden metaanipäästöt lakkaavat, jotka voivat olla jopa 7…12 ekvCO2-tn/ha/v. Suomessa turvesoita on ollut käytössä 110 000 ha, joiten metaanipäästöt ovat vähentyneet n. 1 ekvCO2-milj.tn/v.
Eli joka vuosi turvetta voitaisiin käyttää 4..5 milj CO2-tn verran vuodessa.
Turve on uusiutuvaa.
Uudelleen ojituskevottomia ojitettuja suopohjia n. 400 000 ha voitaisiin ottaa turvetuotantoon edellyttäen. että turvekerros on riittävän paksu ja tuottaa niistä vientiin nestemäissiä poltoaineita, aktiivihiilta, kasvualusta turvetta, pellettejä jne. Viennin päästöjä ei luettaisi Suomelle kuten ei lueta Norjankaan öljyn- ja kaasunvientiä.
En usko, että Norja vähentää yhtään oljyn ja kaasun ventiään tämän IPCC:n uuden raportin perusteella, joten Suomi voi tehdä aivan samoin.
Suomen kasvihuonekaasutase on jo positiivinen eikä Suomen tarvitse tehdä mitään ilmastotoimia, kunhan kaikki nielut huomioidaan.
Juuri nämä kivihiilen, öljyn- ja kaasun tuottajamaat ovat suurimpia ilmaston muutoksen aiheuttajia (siis IPCC:n mukaan), joidenka siis pitäisi lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuotanto.
Ei tule tapahtumaan, vaan tuottavat ensi vuonna enemmän kuin tänä vuonna.
Kivihiilen poltosta syntyvä hiilidioksidi ei ole ilmeisesti niin haitallista kuin turpeen poltosta tuleva.
Se on tietenkin noin. Ja turpeen etu vielä olisi, että on uusiutuvaa, mutta ei sekään paina mitään. Lisäksi turvetuotantoalueilta poistuu metaani päästöt ikuiseski ajaksi, joka kyllä korvaa kaikki turvetuotannosta tulevat hiilipäästöt sekin. 10 000 oikeaa työpaikkaa lakkaa turveteollisuuden lakkautuksen myötä ja menetään niitä oikeita verotuloja, joita tarvittaisiin vihreiden ja Ville Niinistön palkkojen maksuun.
Fossiilista sen olla pitää, joka ei työllistä Suomessa ketään. Nythän niitä oikeita verotuloja ei ole tullut taloukasvusta 15 vuoteen, kun BKT on alle 2017 tason, mutta onhan toki veroja korotettu, mutta ei riittävästi
”Velekaa palakankorotuksiin”sen olla pitää, jolla julkisen sektorin palkkoja maksetaan ja korotellaan.
Vai olisiko mahdollista, että hekin alkaisivat nähdä biotalouden mahdollisuutena eikä uhkana?
Öjyn korvaaminen polttoaineena Suomessa kotimaisilla raakaineilla puu ja turve valmistetuilla bioöjyillä olisi täysin mahdollista, jos vain poliittista yhteisymmärrystä löytyisi. ST1 vaalmistaa sahanpurusta bensiin sekoittavaa etanolia ja biodieselin valmistus turppeesta voisi korvata kaikki Suomessa käytettävän dieselin, kunhan Suomi luokittelee turpeen uusiutuvaksi. EU ei tätä estä. Nykyisellä raakaöljyn hinnalla tämä olisi vielä kannattavaa.
https://www.neste.fi/tiedotteet-ja-uutiset/vastuullisuus/neste-kannattaa-eun-fit-55-pakettia
Suomen metsätyypeistä sekametsät ovat 100% uhanalaisia ainakin 12 000 hehtaarilla. Lopputuloksena näissä on kuusettuminen.
Tässä kuvaa jk-hakkuusta, jota toimittaja ihastelee.
Kiitos.
Tuon esimerkin voisi aloittaa jo valmiina olevana pitempiaikaisena kasvatuksena eli tasaikäiskasvatuksen päätehakkuutulo ja jk-metsän hakkuutulo vertailun lähtökohdaksi ja siirtää ne 4% korolle ja jatkaa sitten tasaikäiskasvatuksen päätehakkuuuseen saakka siirtämällä aina hakkuutulot 4% tuotolle per vuosi.
Mikähän olisi kannattavuusero?
Puuki. Mikä tässä ( 1,95 x 170= 331 €) tuo 170 e on?
Määrittelyssä kyllä pitäisi selventää mitä sitten tapahtuu, kun uhanalaisuus toteutuu. Esimerkiksi kuivan kankaan uhanalaisuuden toteutuminen. Tarkoittaako se että siirtyy luokkaan kuivahkot kankaat vai luokkaan joutomaat.
Kurkea jäi askarruttamaan siat.
Minulle ainoat tappiota tekevät metsälohkot ovat ne, jotka eivät kasva riittävästi puuta ja siksi olen laitellut ne kasvukuntoon.