Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei tienvarsia suinkaan siistitä satojen metrien päähän tiestä. Hakkuita ne ovat.
Sulkava mainitsi jutussaan että maamme metsien kasvu saatiin suuremmaksi mittaamalla pienemmätkin puut.
LUKE on aina mitannut metsien runkopuukasvua koealoilta, jossa mitataan kaikki yli 1,3 m pitemmät puurungot eikä nyt vasta viime aikoina paisutellakseen Suomen metsien kasvua. Tosin noilla risuilla sitä kasvua ei juuri suurennella.
Jatkuvakasvatus tienvarsilta ainakin pitäisi kieltää rumina autolla liikkujalle mielipahaa tuottavina.
Nykyisin tienvarsinäkymät alkavat olla huipputasoa. Viime vuosina on harvennettu paljon tienvarsipusikoita ja nyt näkymä metsien sisään pitkälle on yleinen. Punakylkisiä solakoita mäntymetsiä näkee aina vähän väliä missä vain vain autolla liikkuu. Parasta näkymää on istutetut jo täyteen mittaan kasvaneet rauduskoivikot ja kaikki taimikot pitkine latvakasvuineen.
Monella on käsitys, että pohjoisessa ei ole hyviä metsiä, mutta kannattaa ajaa Kuusamosta Rovaniemelle niin näkee, että hyviä mäntymetsiä kasvaa sielläkin.
Entäs, jos otettaisiin huomioon myös metsäkato? Kannattaisiko silloin osa kehityskelvottomista soista kunnostaa, niin, että siirtyisivät metsämaaksi vähentäen näin metsäkatoa?
Joutoalueiden metsitykseen valtio on varannut 1000 e/ha.
Tässä Sukevan turvetuotantoalueen maapohja metsitettiin 250 e/h tuhkalannoituksella ja osittaisella istutuksella. Lannoituksen arvioitiin riittävän koko metsän eliniäksi.Tässä linkissä sitä ei sanota, mutta oli jossain MT:ssä viimeisen kuukauden aikana.
Kuopion energia tuottaa tuhkaa 2500 hehtaarille.
Varmasti kaikiltaSuomen energialitoksilta löytyy tuhkalannoitus 20 000 hehtaarille vuodessa, kunhan kaikki otettaisiin talteen ja jalostettaisiin lannoitteiksi.
Metsänomistaja hyötyy, kun puusta syntyy kilpailua ja hinta nousee.
Ei Suomessa puusta voi enempää maksaa kuin kilpailijamaissakaan samoin kuin ei palkkaakaan. Kuitupuun runsaus mahdollistaa uudet miljardi investoinnit metsäteollisuuteen ja luo oikeita työpaikkoja ja verotuloja.
Kilpailua syntyy, jos metsien ekosysteemipalveluiden tuottamiselle syntyy markkina.
Metsänomistaja ei kaipaa välistävetäjiä.
Tätä Suomi vastustaa.
Samoin Suomi vastustaa sitä, että luotaisiin korvausjärjestelmä, jolla metsänomistaja voisi valita, että hän tuottaakin puukuutioiden sijaan hiilen varastointia tai luonnonsuojelua.
Tosiaakin EU voisi maksaa suomalaislle metsänomistajille metsien hiilinielustä markkinahinnan,
Suomen metsien viime vuoden hiilinielulla -33 milj.CO2-tn metsäomistajat tienaisivat n. 40 euron CO2-päästöhinnalla 1200 milj. euroa.
metsä ja suo kuuluvat metsämaahan, silloin kun niiden kasvu ylittää metsän määritelmään vaaditun tason
Eli metsänkasvatuskelvottomat ojitetut suot, joita on 600 000 ha ja peltoheitot, kosteikot ja suot eivät ole metsämaata, kun siellä ei ole metsämaalle vaadittua metsänkasvua 1 m3/v.
Niitä voinee kayttää paikkaamaan metsäkatoa.
https://www.stat.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/f11.html
Metsäkadoksi kutsutaan metsän hakkaamista, kun tilalle raivataan peltoja tai rakennetaan. Sen päästöt lasketaan hieman eri tavoin kun metsäteollisuuden hakkuista syntyvä metsänielun pieneneminen.
Tällaisen vastauksen sain LUKElta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa mitataan koealoihin kuuluvat vähintään 1,3 metrin mittaiset puut – ja ne ovat sitten mukana puuston tilavuuden ja kasvun laskennassa.
Kun sitten istutusala raivataan kasvatustiheyteen, niin raivausjätteestä suuri osa on runkopuukariketta yli 1,3 m puut, josta tulee päästö n. +8 milj.CO2-tn/v.
