Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Turvepeltojen maapäästöt n. +6,5 milj.CO2-tn/v voitaneen poistaa melko nopeastikin, kunhan niillä lopetetaan kyntö ja siirrytään suorakylvöön. Tuokin lasketttu päästö taisi olla jo nyt reilusti vähemmän.
Nyt nykyisillä viljelymenetelmillä turvepellojen 100 000 ha määrä supistuu 20% vuosivauhtia, joten 10 vuoden päästä niiden päästöt ovat tippuneet 10 prosenttiin nykyisestä.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/313926/1/3786772717
AJ:n linkistä: maastamme on jo hävinnyt yli 300 lajia.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/256562/1/1127964239
Toivottavasti Leppä ja koko keskustapuolue myös lopulta ymmärtää, mitä se tarkoittaa alkutuottajien toimintaedellytysten suhteen eli mitä kaikkea tarvitaan, että puuston kasvua saadaan parannettua. Joutomaiden metsitys ja turvemaiden lannoitus ei riitä.
Puuston kasvua vielä pitkäan on saatavissa joka vuosi 1..2 milj.m2 lisää per vuosi, kunhan jatketaan metsien käsittelyssä entisellä linjalla ja lannoitetaan 100 000 ha/v.
Joutomailla on toinenkin puoli hiilinielulaskelmissa kuin metsien kasvun lisääminen. Niiden metsittäminen vähentää Suomen metsäkatoa 19 000 ha/v, josta lasketaan n. 3,5 milj.CO2-tn/v päästöt eli päästö hehtaarilta olisi 184 CO2-tn.
Metsänkasvatuskelvottomien suo-ojitusten 600 000 ha uudelleen ojittaminen ja lannoitus metsämaiksi olisi myös hyvä ratkaisu metsäkadon päästöjen poistamiseksi.
Miksiköhän tätä metsäkadon päästöä +3,5 milj-CO2-tn/v ei raportoida Lulucf-maankäyttösektorilla vai raportoidaanko jollain muulla sektorilla.
Linkissä Jari Leppä puhuu Suomen -10 milj.CO2-tn/v hiilinielukompensaatiosta, mutta missä sekin on esitetty hiilinielua laskettaessa?
https://yle.fi/uutiset/3-11827740
Korjattu 21.7.2021 klo. 7.54 / SO2–> CO2
AJ:n linjoilla.
Korjasin oman viimeisen postaukseni jo aamulla eli Etla on tullut huomaamaan, että runkopuun lisäksi on olemassa karike, jonka hiilisisältö on lähelle sama kuin runkopuulla (42/58*200=144 kg ja yhteensä runkopuun kanssa 344 kg) ja sillä paisuttelee hakkuiden kielteistä vaikutusta hiilinieluun.
”Metsän vuotuinen hiilinielu heikkenee liki kaksinkertaisesti verrattuna hakkuiden myötä runkopuun mukana metsästä poistuvaan hiilimäärään, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tuoreen raporttinsa pohjalta.
Jaaha. Menipä sekavaksi.
1 m3 runkopuuta karikkeen sitoisi hiiltä 200kg+ 42/58*200= 342 kg eli lähes 2-kertaisen määrän ja hakkuussa päinvastoin heikentäisi hiilinielua.
Lienee tuossa HS:n artikkelissa kysymys koko puun biomassan sitomasta hiilestä eikä muusta.
Tosin tuolla yllä olevalla lainauksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin kauhistella kuinka metsien hiilinielua heikennetään hakkuilla, sillä Suomen hiilinielua laskettaessa vähennyslaskun jälkeen jää vain erotus, joka on hakkuusäästön koko puubiomassan sisältämä hiili. Runkopuusta eikä karikkeista raportoida päästöjä, mutta nieluja kylläkin.
Muokattu 21.7.2021/ Kurki
Se ”metsämaa” tarkoittaa tuossa tutkimuksessa maankäyttöluokkaa metsämaa eikä maaperää.
Juuri tuota se tarkoittaa ja siihen kuuluu muutakin hiilivarastoa kuin vain puiden biomassan suhteella 40/60. Mutta minusta sieltä maanpinnan alta ei poistu mitään heti, vaikka HS-linkki antaa ymmärtää niin, kuten maanpinnan yläpuolelta hakkuussa poistuu, vaan esim aukossa maaperän hiilivarasto alkaa vähetä hiljalleen vuosittain, kunnes hiilivarasto taas alkaa kasvaa, kun aukon uusi metsä alkaa sitoa riittävästi ilmasta hiiltä ja pysäyttää hiilivaraston pienememisen.
Koskenee vain turvemaapohjia, joilta raportoidaan maapäästöjä, mutta ei kivennäismailta, joilta ei raportoida maapäästöjä.
